tag:blogger.com,1999:blog-18718523996241034712024-03-05T05:27:25.852-08:00Elohopeaa ihollaVepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.comBlogger205125tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-67580549421777818552015-07-16T01:29:00.000-07:002015-07-16T01:29:12.585-07:00BLOGI MUUTTANUT UUTEEN OSOITTEESEENMuistutan vielä, että blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen. Eli älkää kommentoiko tähän vanhaan osoitteeseen, sillä en tuu niitä saamaan! Myös meitä voi seurata Facebookissa.<br />
<a href="https://www.ipana.fi/elohopeaa-iholla" target="_blank">UUSI OSOITE</a><br />
<a href="https://www.facebook.com/PikkuNeidinMatkassa?ref=hl" target="_blank">FACEBOOK</a><br />
Instagram: veeramarjattaa<br />
<br />
Ja joku kysyi mun miehen blogia, niin se oli jotain sählännyt miksei se näkynyt sitten. Nyt se sai taas näkymään, joten miehen blogi on taas toiminnassa! <a href="http://makkenkasityot.blogspot.fi/" target="_blank">MIEHENI BLOGI</a><br />
<br />
Kiitos ja kuitti!<br />
<i>- Veera</i>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-9395847457013895742015-05-27T00:40:00.000-07:002015-05-27T00:40:35.063-07:00PÄIVÄKODIN KEVÄTJUHLAPari kuukautta menee tosi nopeesti, juurihan Nelli asteli ensimmäistä kertaa päiväkotiin ja nyt se alkaa loppua. Nellillä on ollut siellä kuulemma paljon kavereita, myös eskarilaisetkin innoissaan antaa Nellille vauhtia keinussa. Katsotaan jos syksyllä neiti menisi päiväkotiin, jos menee niin tähän Karjalohjalle, riippuu ihan siitä pääsenkö kouluun.<br />
<br />
Torstaina oli pk kevätjuhla joka pidettiin ulkona, onneksi oli kaunis ilma ja suht lämmin niin tarkeni hyvin olla ulkosalla. Puin neitosen päälle hänen 1v mekko, tarkoitus oli ottaa ennen lähtöä asukuvat ulkona mut meille tuli niin kiire etten ehtinyt joten ne sitten jäi. Pikkukanelit eli Nellin ryhmä esittivät pari kappaletta, eskarilaiset lauloivat ja pienet sitten leikkivät laulun tahdissa. Nelli oli mummin sylissä ja toinen pikkuinen oli toisen hoitajan sylissä, muut pienet seisoivat edessä sitten. Kevätjuhla meni onnistuneesti, hyvin myös eskarilaisetkin osasivat omat esiintyymiset, turhaa äippä panikoi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJtLLhnXdcMDxPtAnqXdJA2meSZRMOMqrSRawy203hcvMTpWTESUj14Ol7R4dwD5nL-gygrEOi1yyRHHLepguZuGE56OdKr0CeEljPuEI2ngy_TMcBPriyunP1FvsmL5vZgmZ6edApt26p/s1600/_DSC0084.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJtLLhnXdcMDxPtAnqXdJA2meSZRMOMqrSRawy203hcvMTpWTESUj14Ol7R4dwD5nL-gygrEOi1yyRHHLepguZuGE56OdKr0CeEljPuEI2ngy_TMcBPriyunP1FvsmL5vZgmZ6edApt26p/s640/_DSC0084.JPG" width="412" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXOMilTc10jvcL9Ej5DnxjR4PYCxVTFhbcuqPEI99UQc0tBLI4sI2WWoZjKuPgpHulHMEeLNPCgjpWcSrAY-EqiqZYgiY6s_VzFuAve_Ap3mdIf_iFdfYmaIWdGCy365D8ZSj6pHOCaCZp/s1600/_DSC0087.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXOMilTc10jvcL9Ej5DnxjR4PYCxVTFhbcuqPEI99UQc0tBLI4sI2WWoZjKuPgpHulHMEeLNPCgjpWcSrAY-EqiqZYgiY6s_VzFuAve_Ap3mdIf_iFdfYmaIWdGCy365D8ZSj6pHOCaCZp/s640/_DSC0087.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdHrYw1S9_pIb4Dhl406QtLq5EdCV6P5yAVQSopSY_S0FcsOgQaIbfG5-OgGoFwHaHnH8eSIhS-WJWzHR1gQdokgdvoWEvrJultNydUddD-380IAe-3lJhU0q_G57NskXl03QAw6F050Ot/s1600/_DSC0096.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="582" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdHrYw1S9_pIb4Dhl406QtLq5EdCV6P5yAVQSopSY_S0FcsOgQaIbfG5-OgGoFwHaHnH8eSIhS-WJWzHR1gQdokgdvoWEvrJultNydUddD-380IAe-3lJhU0q_G57NskXl03QAw6F050Ot/s640/_DSC0096.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Nelli jaksoi tosi hyvin juhlan ajan, sylissä ei paljoon jaksanut olla joten laitettiin neiti keinumaan ja lopulta pistettiin haalari päälle, ettei mee juhlavaatteet likasiks, itseasiassa muutenkin alkoi olemaan jo viileetä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOKwA41DEVtpizmtj1cHIjHOvSQUyqLoziRnKv3StIv5Hsg9pX8Qh3uFW_Rootx_Ud9FruSwGaC9har1v9-kxhbdmBxM-6ec6VDjEB5KZ3-63-lS2sQERphx_ofkUIhJce0vHmQtxdEvQm/s1600/mee.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOKwA41DEVtpizmtj1cHIjHOvSQUyqLoziRnKv3StIv5Hsg9pX8Qh3uFW_Rootx_Ud9FruSwGaC9har1v9-kxhbdmBxM-6ec6VDjEB5KZ3-63-lS2sQERphx_ofkUIhJce0vHmQtxdEvQm/s640/mee.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-5670722587354878512015-05-22T04:48:00.002-07:002015-05-22T04:48:24.298-07:00ÄLÄ TULE PAHA KAKKU, VAAN TULE HYVÄ KAKKU!Karjalohjalla on ollut viime päivinä aivan upeita ilmoja, aurinko paistaa ja pärjää hyvin ilman takkiakin ulkona paitsi Nellille puen edelleen haalarin juuri sen takia ku neiti konttailee vielä ja muutenkin en uskalla laittaa häntä ulos ilman haalaria koska pelkään, että tulee kipeeksi. Mutta siis, ollaan viihdytty todella paljon hiekkalaatikolla tekemässä kakkuja ja välillä käydään työntelemässä taaperokärryjäkin. Annetaan kuvien nyt puhua! <div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj32iU_QUUv2x4Mh-SI7nehFDZYCViPv_WyZ80ukt-qK2opgbslaoaIyH_1oVFqBMm2nzhJm_hyphenhyphen_cpKNU9kD7rn9jWUOdJQHEgixC8N6To4UUjgURr0qp8OIuQ7nj-yI0RJ_yeEzdo9jTJ0/s1600/_DSC0025.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj32iU_QUUv2x4Mh-SI7nehFDZYCViPv_WyZ80ukt-qK2opgbslaoaIyH_1oVFqBMm2nzhJm_hyphenhyphen_cpKNU9kD7rn9jWUOdJQHEgixC8N6To4UUjgURr0qp8OIuQ7nj-yI0RJ_yeEzdo9jTJ0/s640/_DSC0025.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS8U2oNxqwwPpU2jqj9IM5FtgpPp7T75OhMANFGw2GgRMxa92Ny9RvlajPVWnXpLoYEPLavgCm3wvt4fXSLQkc3RPl-KPtv3CRNkki-cXaGf5i8Gd4Wj211i8KVTRakikvpXM12WIsndHB/s1600/_DSC0031.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS8U2oNxqwwPpU2jqj9IM5FtgpPp7T75OhMANFGw2GgRMxa92Ny9RvlajPVWnXpLoYEPLavgCm3wvt4fXSLQkc3RPl-KPtv3CRNkki-cXaGf5i8Gd4Wj211i8KVTRakikvpXM12WIsndHB/s640/_DSC0031.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg29f1nofswrEcZBtADWFPrwP-oknn0Bh-hFq1Oi00CVnifv4WB6IIxcEY4kyarIuU6XIuT2PwjXm7aKG6GWohPj_HDRvHUZyL8Gl_0nxQPPzVUbbCcgWuMZWbZ8tZRJu2lVyG-aYZm5mng/s1600/_DSC0033.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg29f1nofswrEcZBtADWFPrwP-oknn0Bh-hFq1Oi00CVnifv4WB6IIxcEY4kyarIuU6XIuT2PwjXm7aKG6GWohPj_HDRvHUZyL8Gl_0nxQPPzVUbbCcgWuMZWbZ8tZRJu2lVyG-aYZm5mng/s640/_DSC0033.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYDTzuKFZYRStkqof6_couGiccvLgqdRlJljyADy5VSI205Gl3XrCUTVoHWEDeaKyExCBHGRr0fNi_PEq6mHJwxq9qUg_hrUNzQb2jgYdNX4G2exHEDlsLMiX4XglwXhbKY0Cbp08SZUL8/s1600/_DSC0037.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYDTzuKFZYRStkqof6_couGiccvLgqdRlJljyADy5VSI205Gl3XrCUTVoHWEDeaKyExCBHGRr0fNi_PEq6mHJwxq9qUg_hrUNzQb2jgYdNX4G2exHEDlsLMiX4XglwXhbKY0Cbp08SZUL8/s640/_DSC0037.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLOIjpWCFTnEwFd3BHgy2SH-PF0ZWrhrfw1RK3UcZEr7NWAJDpa488ngpNSSHL6zgEyH1PQfE9sxdnCRjpgDi9POGYxeAvhdj1EzS2KSaaH8C7feHtFdxch6V33NonkTvmQVMYD0gMaJUq/s1600/_DSC0049.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLOIjpWCFTnEwFd3BHgy2SH-PF0ZWrhrfw1RK3UcZEr7NWAJDpa488ngpNSSHL6zgEyH1PQfE9sxdnCRjpgDi9POGYxeAvhdj1EzS2KSaaH8C7feHtFdxch6V33NonkTvmQVMYD0gMaJUq/s640/_DSC0049.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsYiWjFhyeZyVEnk9q0bj2NL6rh0_55M43FtGg4hF-4uG1zrUEfmJj9-QzLfQRQNnpF_Gf29TugayUZHZ3XZUYBg7mcM2zGAC3VNmSo_EzXfkOaYejble3EDk8Y76mvB3dvxMXGOzcQvlO/s1600/_DSC0054.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsYiWjFhyeZyVEnk9q0bj2NL6rh0_55M43FtGg4hF-4uG1zrUEfmJj9-QzLfQRQNnpF_Gf29TugayUZHZ3XZUYBg7mcM2zGAC3VNmSo_EzXfkOaYejble3EDk8Y76mvB3dvxMXGOzcQvlO/s640/_DSC0054.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP158K3nxM2DRST_e1Y8Tlhwr0LojEcWeBCCwpyZV67_WU4vdFHRJX0hoiVAWgWDCUz-DBTdXj3dF0Q5bUIVLTMDrt-UlzXchNOl5xK401uKPBMTagpVv6WZy8HqpaSa8x7fHUR1mLtK4y/s1600/_DSC0069.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP158K3nxM2DRST_e1Y8Tlhwr0LojEcWeBCCwpyZV67_WU4vdFHRJX0hoiVAWgWDCUz-DBTdXj3dF0Q5bUIVLTMDrt-UlzXchNOl5xK401uKPBMTagpVv6WZy8HqpaSa8x7fHUR1mLtK4y/s640/_DSC0069.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjhNwCBL7ZhDkBwFC2zWzmNER91c2G-6777mTG8-hq7Wdd2hnofqnh5-F5h4s_MCrAiTUBAEvidu4N5JolYPmmj1V-z6PBhMIuguQcUJOEwie0LL1DVsW-iA2LajFyH51XmqTIMZsizKGM/s1600/_DSC0071.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjhNwCBL7ZhDkBwFC2zWzmNER91c2G-6777mTG8-hq7Wdd2hnofqnh5-F5h4s_MCrAiTUBAEvidu4N5JolYPmmj1V-z6PBhMIuguQcUJOEwie0LL1DVsW-iA2LajFyH51XmqTIMZsizKGM/s640/_DSC0071.JPG" width="578" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU7WfbEYrH7eI_96VT2E_lOwrZo5xdSK_60zclNUfloTGrjkLcEbeQb8EfACckH_3rXeJltyw5NUCcbGary2gfJjr7TqNGNeKGS6MJnoLtc392gJXeofhI1CN_5HFRT5z2q98PO0Kh-ZQs/s1600/_DSC0078.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU7WfbEYrH7eI_96VT2E_lOwrZo5xdSK_60zclNUfloTGrjkLcEbeQb8EfACckH_3rXeJltyw5NUCcbGary2gfJjr7TqNGNeKGS6MJnoLtc392gJXeofhI1CN_5HFRT5z2q98PO0Kh-ZQs/s640/_DSC0078.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuYYJgeBSIjsuUKooijXNdyUwiZjYCFdF_14taLj5H-N1q_S2zFGTb5_WeL7EL2_uoxAV0fZ3kGh4iQ6gYruU367OOELAaoX4ls-csxx_iTrIOP_gnVsu3r1rRBTnn3j4qKei2lLjkwYdh/s1600/_DSC0039.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuYYJgeBSIjsuUKooijXNdyUwiZjYCFdF_14taLj5H-N1q_S2zFGTb5_WeL7EL2_uoxAV0fZ3kGh4iQ6gYruU367OOELAaoX4ls-csxx_iTrIOP_gnVsu3r1rRBTnn3j4qKei2lLjkwYdh/s640/_DSC0039.JPG" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Oltiin yks päivä ulkona, ja naapurin tyttö 3-4v kyseli hirveesti multa että mitä kaikkea Nelli osaa jo. Vastailin kysymyksiin kunnes kyseinen tyttö tokas, <i>''eihän Nelli ole mikään vauva enää, kun sillä on hiuksiakin jo päässä!''</i> Aws. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<i>- Veera</i></div>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-38947437855005372022015-05-18T07:05:00.003-07:002015-05-18T07:08:45.994-07:00MITÄ NELLI JO OSAA?Vuosi on niin lyhyt aika mielestäni, ja on kyllä uskomatonta että pieni ihminen oppii vuoden sisällä hurjan paljon asioita. Osaa näyttää kieltään, osaa matkia, osaa sotkea mutta myös siivotakkin. On myös kova halu oppia asioita, haluaa liittyä kahvi pöytään ja jos nauretaan niin hänkin nauraa, haluaa osallistua kotitöihin. Luonnetta on tullut esille, Nelli taitaa omistaa äitinsä ja mumminsa sekä enonsa itsepäisyyden mutta osaa olla lempeä ja empaattinen sekä rauhallinen ja tottelevainen. Ei tarvitse sanoa kuin yhden kerran, että <span style="font-size: x-small;">''näihin kynttilöihin ei saa koskea''</span> niin myös tottelee ja jättää tuikut rauhaan. Tietenkin, kun Nelli on taapero ja haluaa kokeilla rajojaan sekä koetella meidän hermoja niin heittelee lelujansa, joka on muuten nyt huomattavasti vähentynyt.<br />
<br />
Mutta näiden lisäksi Nelli on oppinut kävelemään, konttaa vielä mutta pari askelta ottaa joka päivä. Kävely vaatii paljon keskittymistä ja tasapainoa, voisin veikata että kesällä konttaaminen on jäänyt unholaan. Tuen kanssa kävellään jatkuvasti, aina kun neiti haluaa niin kävellään yhdessä. Nelli ymmärtää puhetta tosi hyvin vaikka ei osaa itse puhua, pari hassua sanaa tulee suusta ja monta viikkoa Nelli on kuluttanut melkein puhki sitä Ei - sanaa ja se sana tulee välillä hauskoissa tilanteissa. Kuten,<i> ''Ootko Nelli jo iso tyttö?'', ''Ei'', ''Puetaan Nelli päälle ja lähdetään mummilaan'', ''Ei'', ''Teittekö isin kanssa hiekkakakkuja puistossa?'' Nelli nyökkää päätään ja hetken päästä sanoo ''Ei''</i>. Ton kuuluisan sanan jälkeen yritetään sanoa pupu, aina kun näkee esim. lastenohjelmissa Petteri Kaniinin ohjelman niin Nelli osoittaa telkkaria ja sanoo <i>''pup''</i>, myös osoittaa hänen valtavaa pehmolelua joka on tottakai pupu, nii hän kaappaa sen syliin ja sanoo <i>''pup''</i>. Koiraakin osaa sanoa tai siis hauvaa, mummilla ja ukilla on Hukka-hauva ja Nelli tottakai syöttää sille salaa ruokaa pöydästä koska tietää ettei hauvalle saa antaa ruokaa. Aina kun Nelli näkee Hukan tai telkkarissa hauvoja niin osoittaa sormella ja sanoo <i>''hau''.</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDw9obXiHxyNMMv6IyssqkQknY8V7eGmFRr6sq8eUi6fXmisWGDeJw9KQHTgUw10wGPQKOVPwkss3l796cXIS80yo2hL4HZNxY2R5gf2A-WsunI4p4IeOkN8j7XAthTUURy6kq_F_jZtle/s1600/nelli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDw9obXiHxyNMMv6IyssqkQknY8V7eGmFRr6sq8eUi6fXmisWGDeJw9KQHTgUw10wGPQKOVPwkss3l796cXIS80yo2hL4HZNxY2R5gf2A-WsunI4p4IeOkN8j7XAthTUURy6kq_F_jZtle/s640/nelli.jpg" width="360" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQlSYyHvypivds1va_VkFNbTJErCfYWUOQ430zQJiWiNPwUKLQvA5pJUxlbMcWJ41uov2DFeYLROIECsU4ZD6Vmor64u-GhOzpZg9wzcUd9teypRoJdmrRNYnASyz5j7s8e19WbxcTWjYx/s1600/nelli2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQlSYyHvypivds1va_VkFNbTJErCfYWUOQ430zQJiWiNPwUKLQvA5pJUxlbMcWJ41uov2DFeYLROIECsU4ZD6Vmor64u-GhOzpZg9wzcUd9teypRoJdmrRNYnASyz5j7s8e19WbxcTWjYx/s640/nelli2.jpg" width="352" /></a></div>
<br />
Aina kun joku lähtee, Nelli lähtee tai joku tulee niin hän vilkuttaa ja kasvoilla leveä hymy. Myös jos joku tervehtii, niin Nelli on heti vilkuttamassa, se ei katso aikaa eikä paikkaa kun neiti vilkuttaa. Jos lähdetään esimerkiksi kaupasta niin hän vilkuttaa myyjälle, jos joku lapsi haetaan päiväkodista kotiin niin tämä neiti on heti vilkuttamassa. Myös ohinkulkijoille vilkutetaan ahkerasti, siitä ollaan saatu kivaa palautetta. Onhan se meille vanhemmille aika kiva kuulla, kun tuntematon tulee kehumaan meidän tyttöä ja miten hän ihanasti vilkuttaa taikka hymyilee. Jotkut kyselevät, että onko just nukkunu päikkärit kun on noin iloinen, me aina sanotaan että hän on aina ilopilleri. Sen takia meidän ilopilleri sai toisekseen nimeks Ilona.<br />
<br />
Syöminenkin on ollut meille aikamoinen ongelma, milloin mitäkin aina ollut syömisessä. Minkäänlainen liha ei kelpaa, ei suostuta syömään ja kun annetaan itse syödä niin aletaan leikkimään ruualla. Päiväkodin jälkeen ruokailu on sujunut ihmeen hyvin, paremmin kuin ikinä osaisin edes kuvitellakkaan, ei tarvitse soseuttaa sauvasekottimella ja syöttää sillä riittää et muussaa vähän haarukalla ja antaa tytölle haarukka käteen. Pakko myöntää, että kannatti loppujen lopuks laittaa Nelli näin pienenä sinne PK, siitä on ollut iso apu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX0ogM8ZUxhuRC655One0f_DEHkxTC3tEGU1OWjYIkE6UhDuGSFJIf24SmHk8hAtDwCU3XeqDmxl-bNxBvMiJby8ZYrlQ2OR6AWlGI35GETv-t0akWYNjHxscbDsUARwsoom_Wg6eQPfON/s1600/nelli5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX0ogM8ZUxhuRC655One0f_DEHkxTC3tEGU1OWjYIkE6UhDuGSFJIf24SmHk8hAtDwCU3XeqDmxl-bNxBvMiJby8ZYrlQ2OR6AWlGI35GETv-t0akWYNjHxscbDsUARwsoom_Wg6eQPfON/s640/nelli5.jpg" width="352" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgycSmJx7juHx-oYpArGEOzu_dkEN8PRN7ZjOdu2dOhZyt9d-Y-FQ9FzaDelNGEVYHHpoVaUFeRn7dZkgO_4IC4VqDvIrpSIK3PeYK_BLUopUB7VA8pabL4hXlSlPLmv2BXIqn7xptE4KeT/s1600/nelli4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgycSmJx7juHx-oYpArGEOzu_dkEN8PRN7ZjOdu2dOhZyt9d-Y-FQ9FzaDelNGEVYHHpoVaUFeRn7dZkgO_4IC4VqDvIrpSIK3PeYK_BLUopUB7VA8pabL4hXlSlPLmv2BXIqn7xptE4KeT/s640/nelli4.jpg" width="352" /></a></div>
<br />
Pottailussa ei oo ollut ainakaan vielä minkäänlaista ongelmaa, Nelli menee mielellään istumaan potalle kuhan on jonkinlaista viihdykettä. Käytetään neitiä monta kertaa päivässä potalla, ja aina tulee pissat taikka kakat, välillä Nelli saattaa taputtaa kun huomaa itse että pottaan on tullut tarpeet. Muutaman kerran on jopa ollut ihan kuiva vaippa, se on hyvä juttu sillä tiedetään että Nelli alkaa oppii kuivaksi. Sitten ku Nelli vielä oppisi kertomaan milloin on vessahätä nii se helpottaa paljon tätä kuivaksi harjoittelua.<br />
<br />
Nelli rakastaa musiikkia, se on niin musikaalinen. Aina kun hän kuulee, että tulee biisi, riittää myös ohjelmien tunnaritkin niin tää neiti alkaa keinuttamaan itseään ja hyräilemään mukana. Osaa soittaa yllättävän hyvin rumpujakin, mummilla ja ukilla on sähkörumput ja sinne Nelli haluaa aina mennä. Ottaa molemmat kapulat kätösiinsä ja alkaa paukuttamaan niitä yhtäaikaa, myös piano ja kitarakin on ihan kivoja mutta kyllä ne rummut taitaa viedä voiton. Musiikin lisäksi pallon heittäminen on aika kova sana, jos löytyy pallo lelulaatikosta tai jokin muu pyöreä esine nii se syötetään jollekkin ihmiselle ja odottaa että hänelle heitetään se pallo takaisin. Meillä ei oo oikein palloja, mutta koripallo löytyi kaapin pohjalta ja sillä Nelli tykkää pomputella sitä palloa jollekkin. Näiden lisäksi se ulkoilu on riemukasta tietenkin, vähän pienempänä se keinu oli ihan ehdoton ykkönen mutta nyt tänä kesänä taitaa hiekkalaatikko ohittaa keinumisen. Osaa laittaa hienosti hiekkaa ämpäriin, ja taputtaa sitä lapiolla että tulisi hiekkakakku, sitten ku hiekkakakku on valmis nii rikotaan ja tehdään sama juttu uudestaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjfG__KzRpX6je0KbrT0Vo1gzXdbGQB04H5y2S7RKgOmb-D45_KFcv7rwMTUZkW1_FZJJkTnroY1OvlnBKV_XWht971b4uWD64uFPy573ssPZho9KpUuHZmqy29uSBmlZjM5mvepuyemmf/s1600/nelli6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjfG__KzRpX6je0KbrT0Vo1gzXdbGQB04H5y2S7RKgOmb-D45_KFcv7rwMTUZkW1_FZJJkTnroY1OvlnBKV_XWht971b4uWD64uFPy573ssPZho9KpUuHZmqy29uSBmlZjM5mvepuyemmf/s640/nelli6.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
Ennen joutui nukuttaa Nelliä, jopa piti käydä kolme kuukautta unikoulua. Nyt ku on vähän isompi, nii kelpaa kun annetaan unimaitoa sängyssä, peitellään, sanotaan hyvää yötä ja kävellään huoneesta ulos. Nelli hetken aikaa juttelee itsekseen siellä kunnes nukahtaa. Ei siis tarvitse enää silitellä uneen tai käyttää mobilelaitetta kuhan on ne kolme tärkeetä asiaa sängyssä, eli unimaito, uninalle ja tutti.<br />
<br />
Ruumiinosia ollaan vähän jo käyty läpi, välillä ihmetellään korvia tai varpaita. Jos hiuksia pestään shampoolla nii aina pitää kokeilla päätään ja ihmetellä että mitä tököttiä laitettiin ja onko varmasti ne hiukset edelleen tallella. Välillä venytetään omaa paitaa ja kurkistetaan sisälle, että onko se napa tallella. Jos kysyy Nelliltä, että missä on napa niin hän osaa näyttää missä kohtaa se on ja yrittää selvästi sanoa napa mutta ei ihan tuu suusta ulos.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMfcloiwDkNDZwkAWjJhNyUhPeIZcuCV43TbnT5ey49sGq6R8MyB9LyBb1FxWJAUWE-chNqIBrogv0R4_W2StJNKGaxiknThK_NGTw_DWKsH-Cpf6xxa84AC-ucnZ_OLI9k39uta8ZGK4e/s1600/nelli7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMfcloiwDkNDZwkAWjJhNyUhPeIZcuCV43TbnT5ey49sGq6R8MyB9LyBb1FxWJAUWE-chNqIBrogv0R4_W2StJNKGaxiknThK_NGTw_DWKsH-Cpf6xxa84AC-ucnZ_OLI9k39uta8ZGK4e/s640/nelli7.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-79789860677433732182015-05-13T01:06:00.005-07:002015-05-13T01:08:47.899-07:00HEI SINÄ, TERVETULOA PERHEESEEN<i>Hän on, valloittava.</i><br />
<i>Hän on, sosiaalinen.</i><br />
<i>Hän on, huomionkipeä.</i><br />
<i>Hän on, pieni.</i><br />
<i>Hän on, kiltti.</i><br />
<i>Hän on, leikkisä.</i><br />
<i>Hän on, utelias.</i><br />
<i><b><br /></b></i>
<i><b>Mutta ketä se on?</b></i><br />
<br />
<b>No hän on vauva!</b><br />
<br />
<br />
Sillä on pieni häntä, terävät hampaat ja se tykkää porkkanasta. Joko arvaat?<br />
Annan vielä lisävinkin, että hänellä on myös pitkät korvat ja karvallinen. Nyt ehkä välähti valo päässä? Se on pupu! Kyllä, meille muutti pari viikkoa sitten pupu. Hän tottelee nimellä, Symppis.<br />
<br />
Totta puhuen, oon kinunut Makkelta kania jo riittävän kauan. Aina tuli kielteinen vastaus, ja sen lisäyksenä oli '<i>'puput haisee, ne ei elä kauaan, niistä ei ole seuraa''.</i> Eräänä päivänä raahasin Makken eläinkauppaan onkimaan lisää tietoja kanista koska mua se ei millään uskonut, ettei ne haise ja kyllä ne elävät yli 3 vuotta. Makkella loksahti suu auki ja silmät pyörivät päässä, kun tuli niin paljon uutta tietoa kanista. Samalla kun kuunneltiin myyjää, nii siellä häkissä oli pieni kanin poikanen joka piti meille selvästi pienen esityksen.<br />
<br />
Infojen lisäksi, myyjä kertoi millainen tuo kaninpoikainen on, ihan muuten vaan. Me ihastuttiin ja lopulta rakastuttiin, käveltiin Makken kanssa eläinkaupasta ulos ja sanoin, että me otetaan toi kani. Sillä sen luonne olisi juuri hyvä meille, miettien myös Nelliäkin. Sain luvan mieheltä kääntyä takaisin eläinkauppaan ja kävin varaamassa sen. Meni viikko varauksen jälkeen, kun kani haettiin meille. Nyt mies kiittää mua siitä, että käänsin sen pään pupun suhteen.<br />
<br />
Ja se miten myyjä kuvaili tän vauva pupun luonnetta niin piti kyllä paikkaansa, juuri tälläistä pupua etsittiin meidän perheeseen. Symppis on ihana. <3<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS3zXGMJ89ErhPaxh5f8y7vX0BZ5KtdsDes5E6dPAbB7TY-9A-Jrjh40YpTxaCEnETYoNQJ523b_-jj2jxPNI3aD2DUnkkLBDjj4MaP3ZiZkfijAyP4eE1Px5TvaGV08oMhiAMzm96wPon/s1600/_DSC0004.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS3zXGMJ89ErhPaxh5f8y7vX0BZ5KtdsDes5E6dPAbB7TY-9A-Jrjh40YpTxaCEnETYoNQJ523b_-jj2jxPNI3aD2DUnkkLBDjj4MaP3ZiZkfijAyP4eE1Px5TvaGV08oMhiAMzm96wPon/s640/_DSC0004.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1-gAdBi0xdgfL2hERwzffD_ve85fm-uCU24sOQH5to-YwEC4n5WM0UPIxnKlcbOf_XcGx5r2oRPylB1IXUREK8sopIYtYkmYH5tM-azfIatkolamesF-gRFsBVaTnUKfpLHJpzx_Rp8U0/s1600/_DSC0015.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1-gAdBi0xdgfL2hERwzffD_ve85fm-uCU24sOQH5to-YwEC4n5WM0UPIxnKlcbOf_XcGx5r2oRPylB1IXUREK8sopIYtYkmYH5tM-azfIatkolamesF-gRFsBVaTnUKfpLHJpzx_Rp8U0/s640/_DSC0015.JPG" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifFi3kcXwk8QonxD9LFpRvXQkpw-7sCploM_09D5SpLbBZe8SQRp9mSZpdGeM2UEUTavohACyOLHTo2lSVDUZw9wfhanOFgzxihPVXPQk1vxMGEK-u32AoOGXSLidtX39jrn-1mGugPEeH/s1600/_DSC0020.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifFi3kcXwk8QonxD9LFpRvXQkpw-7sCploM_09D5SpLbBZe8SQRp9mSZpdGeM2UEUTavohACyOLHTo2lSVDUZw9wfhanOFgzxihPVXPQk1vxMGEK-u32AoOGXSLidtX39jrn-1mGugPEeH/s640/_DSC0020.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRiUQ7dYYACSYKrqUyNe0K7F7juik6zvdVP_W92a9bhjLvJc7MgJXNmAqpVaKghJbxwnELq3aH-YyAkArbg19FXNbHykyZO3YzFXSNSFSwZskDcxKkeOuWIHs1jmksEW2W8OJQr960XeS4/s1600/_DSC0006.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRiUQ7dYYACSYKrqUyNe0K7F7juik6zvdVP_W92a9bhjLvJc7MgJXNmAqpVaKghJbxwnELq3aH-YyAkArbg19FXNbHykyZO3YzFXSNSFSwZskDcxKkeOuWIHs1jmksEW2W8OJQr960XeS4/s640/_DSC0006.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-26994867428147917222015-05-03T12:14:00.002-07:002015-05-03T12:17:53.990-07:00TÄÄLLÄ OLLAAN! (kuulumiset)Kuukauden aikana on tapahtunut aika paljon asioita, enkä tosiaan tiedä mistä aloittaisin. Mut, näin lyhyesti ollaan sairasteltu vuorot perään (<span style="font-size: x-small;">itseasiassa tällä hetkellä yskin ja niistän nenää) </span>ja tullut perheenlisäystäkin. Nelli se vaan kasvaa ja oppii kovalla vauhdilla uusia asioita, kovin yrittää kävellä ilman tukea mut lopulta pyllähdetään. Pottailu on alkanut tökkimään, heti kun laitan tytön istumaan nii noustaan samalla sekunnilla ylös ja lähdetään karkuun mut kuulemma tää on vaihe joka kyllä menee ajallaan ohitse.<br />
<br />
Palatakseni tohon sairasteluun. Nellillä oli todella korkea kuume, se nous 40 asteeseen. Yöllä herättiin siihen, ku Nelli alkoi oksentelemaan sängyssään ja sen jälkeen itki. Noustiin heti sängystä ylös ja otin itkuisen typykän syliini, se oli ihan tulikuuma. Mittari kainaloon ja näytti 40.1 astetta, herramunjee!! Aloin itkemään eikä siitä ollut loppua, Makke soitti heti hätäkeskukseen kunnes sen puhelun aikana Nelli meni veltoks, saatiin ensiapu ohjeet ja pystyttiin pitää Nelliä ''hereillä''. Kun asutaan maalla, ja kaupunkiin on 35km nii meille tuli ekana VPK tästä meidän kylästä tarkistamaan tilanteen, eikä mennyt onneks hirveen kauaan ku se ambulanssiki tuli. Lähdettiin sitten ensihoitajien kyytiin sairaalaan, ilmeni vaan korvatulehdus ja määrättiin lääkkeet, kotiuduttiin kolmen aikaa yöllä. Myös kotimatkalla Nelli oksenteli.<br />
<br />
Tästä kuumeesta on noin 2 viikkoa, ja jälkitautina on tullut nuhaa ja yskää joka on kestänyt viikon. Käytiin päivystykses vielä tarkistamassa Nellin kunto koska hengitys rohisee ja yskä on ollut todella kova varsinkin silloin ku makaa. Kaikki on hyvin, limaa vaa on paljon ja atooppista ihottumaa ilmestynyt poskiin, saatiin kuitenkin 3 päivän ajaksi keuhkoputkentulehdus lääkkeen ja jos tämä ei auta ja tyttö yskii seuraavat 5 viikkoa, niin sitten jatko tutkimuksiin ja voi olla mahdollista et on astma taustalla. Mut, yskä on vähentynyt tän lääkityksen aikana.<br />
<br />
Näillä näkymin voidaan sanoa Joulukuussa meidän kaksiolle kiitos ja näkemiin, sillä tähän samalle kadulle rakennetaan parhaillaan uutta rivaria ja saatais ehkäpä siitä kolmio saunalla. Aika luksusta! Ollaan käyty katsomassa asunnon pohjapiirrustukset ja pakko myöntää, et hyvältä näyttää. Tämä henkilö ottaa meihin sitten lähempänä yhteyttä kun rivari valmistuu.<br />
<br />
Mä ja Makke ollaan haettu molemmat kouluun ens syksyks, saa nähä pääseekö kumpikaan. Mut, koulun ohella täytyy niitä töitä tehdä et pystyy elättää perheen. Myös Makke on innostunut bloggaamisesta, se perusti oman <a href="http://makkenpaja.blogspot.fi/" target="_blank">blogin</a> johon lisäilee melkeinpä päivittäin omia puutöitä. Kannattaa käydä katsomassa nimittäin sen työt on todella upeita, myös sitä lukija nappiakin saa painaa.<br />
<br />
Mutta mä alan nyt katsomaan ohjelmia, joten näihin tunnelmiin seuraaviin postauksiin.<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<b>PS. Iso kiitos kaikille vieraskynäilijöille kun jaoitte teidän raskaus tarinoitanne! </b>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-42920614505879958982015-04-26T01:53:00.001-07:002015-04-26T01:53:27.689-07:00ONKO TÄYDELLISTÄ ÄITIÄ EDES OLEMASSA?<div style="text-align: justify;">
Raskauden aikana liityin moneen Facebookin äiti ryhmiin, sieltä saa vertaistukea ja jos jokin mietityttää niin aina voi kysyä muilta äideiltä. Jos käy hyvä tuuri, niin voi löytää äiti kavereita omalta paikkakunnalta ja ehkäpä vielä saman ikäistäkin, mulla ei tosin oo käynyt niin hyvä flaksi vaikka oon huudellut ryhmissä josko löytyis hiekkalaatikko seuraa kahvin kera. Joissain ryhmissä jopa suunnitellaan johonkin tiettyyn paikkakuntaan äiti ja lapsi treffit, johon tulee monta erilaisia äitejä ja lapseja eri paikkakunnilta. Tostakaan mulla ei ole kokemusta, tai no melkein mutta suunnittelu mennyt aina plörinäks tai sitten vaan yksinkertaisesti unohdettu.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jokatapauksessa oon seuraillut näitä äiti ryhmiä jo vähän päälle vuoden, ja oon pistänyt merkille että monessa ryhmässä kilpaillaan kuka on parempi äiti. Jos joku rohkaistuu kysymään muilta neuvoja, niin kanalauman joukossa on aina joku jonka täytyy avata nokkansa ja siitä seuraa vaan pahaa mieltä. Jos vaikka sekoittaa piltit ja vellit toisiinsa niin se on äkkiä tuli irti, tai jos jotakuta mietityttää kannattaako lähteä lapsen flunssan takia päivystykseen niin sama juttu. Tuli on irti, ja sitä onkin sitten vaikea sammuttaa. Jokaisella äitillä ei ole tukijoukkoja joilta voi kysyä tarpeen tullen, joten viimeiseksi vaihtoehdoksi jää some. Monet tietää, että somesta saa 100% apua, mutta monet myös tietää että sieltä saa kuraa niskaan. Olkoot mikä kysymys tai aihe tahansa, niin saa valmistautuu paskamyrskyyn.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Somessa uskalletaan käyttäytyä miten haluaa, uskalletaan haukkua ja arvostella- <i>työntää toista maan rakoon.</i> Entäpä sitten naamatusten? Somen ulkopuolella jos kysyisi tuntemattomilta apua esimerkiksi, Pirkko-Petterin kynsien leikkuuteen niin aivan varmasti saa lämpimän avun ja vielä taputukset olkapäälle siitä, että uskaltautui kysyä apua. Jos Somen ulkopuolella keskusteltaisiin esimerkiksi, kuuluuko lapselle äidin vai isän sukunimi, niin siitä tulisi rakentava keskustelu- ilman arvosteluja ja haukkumisia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Valitettavaa, että somessa unohdetaan usein ne käytöstavat ja ollaan ihan eri ihmisiä mitä livenä oikeasti on. Netissä ei anneta sitä oikeaa kuvaa itsestään, vaan annetaan just se väärä kuva. Sut muistetaan ilkeänä henkilönä myös somen ulkopuolella- <i>vaikka et olisi oikeasti sellainen.</i> Miksei voi käyttäytyä somessa samalla tavalla kuin sen ulkopuolellakin? Niinpä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Joistain ryhmistä oikein huokuu, kuinka siellä kilpaillaan Täydellinen Äiti - tittelistä ja vielä oikein isolla T-kirjaimella. Jos jonkun Leena-Jukka lapsen elämässä pyörii arjen mukana isovanhemmat yhtä paljon kuin omat vanhemmat, niin se on väärin joidenkin mielestä. Tietenkin Leena-Jukan vanhemmat on vinksaillaan päästä jos on iso tukiverkosto ympärillä. Tai, jos Roosa-Yrjön äiti huoltaa häntä yksin, todella pienellä tukiverkostolla niin otsaan leimataan ''huono äiti'' jos hoitaa lastaan kaksi vuotta kokonaan yksin, ilman minkäänlaista vapaa iltoja. Koska sehän tietenkin tarkoittaa sitä, että äiti on masentunut ja sitten käykin traagisesti vaikka todellisuudessa Roosa-Yrjön äiti olisi onnellinen, että saa yksin hoitaa pienokaistaan eikä halua antaa lastaan hoitoon.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Entäpä imetys ja pulloruokinta? Jos et imetä lainkaan lastasi, niin voi varautua samantien että joku nostaa paskamutsi kortin esille ja lisäksi saa varautua siihen kuinka lapsi ei elä tervettä elämää jos ei saa äidin omaa maitoa rinnasta. Jos imetätkin lasta 3-4 vuotta, niin sua kehotetaan tai ehkäpä jopa käsketään lopettamaan, koska se ei nyt vaan ole normaalia. Entäpä jos siirryt pulloruokintaan ja turvaudut äidinkorvikemaitoon? Sehän on ehdoton nounou, koska sekään ei ole hyväksi lapselle. Mitä ikinä teetkään tai kasvatat lapsesi, se on joidenkin mielestä väärä tapa. Se joka, pääsee kertomaan sulle siitä miten toimit väärin, niin hän saa niellä ylpeytensä ja luulevansa että on parempi äiti. Vaikka todellisuudessa ei ole oikeaa eikä väärää tapaa, eikä tosiaan ole olemassa Täydellistä Äitiä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jokainen äiti tietää, mikä on lapselle parasta ja jokainen tekee kaikkensa jotta lapsi saisi tasapainollisen ja hyvän lapsuuden sekä tulevaisuuden. Olen puhunut.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>- Veera</i></div>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-43248255345077385252015-04-22T01:04:00.002-07:002015-04-22T01:06:22.085-07:00LUOMIVÄRIN/PUUTERIN KORJAUSTänään piti tulla vieraskynäpostaus, mutta kävikin sitten niin ettei tämä vieraskynäilijä jostain kumman syystä lähettänyt kertomustaan minulle joten sen takia päätin tehdä tälläisen spesiaalisen postauksen. Tähän meikin korjaamisen ohjeen löysin mun lemppari bloggaajan blogista, tää tuli mulle todellakin tarpeeseen sillä pari meikkiä oli multa hajonnut ja onneksi jätin ne meikkipussin pohjalle pyörimään koska nyt pääsen kokeilemaan tätä ohjetta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh53zL8eYunZpNBDtG4BOovBYnDKyvCJ7TyisTzOYsfYa9xsVIEVU_E2TX6I-W5kY3QtRJYRAcFQ-0eaR9iOEqNbA6leOd9MRvmwSqXTRwe6R1UUrNShokyNc7XE5pPy-U4qJjfZjdcd1yV/s1600/_DSC0164.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh53zL8eYunZpNBDtG4BOovBYnDKyvCJ7TyisTzOYsfYa9xsVIEVU_E2TX6I-W5kY3QtRJYRAcFQ-0eaR9iOEqNbA6leOd9MRvmwSqXTRwe6R1UUrNShokyNc7XE5pPy-U4qJjfZjdcd1yV/s1600/_DSC0164.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: left;">1. Vaihe. Tarvitset rikkinäisen meikin, pienen kulhon, lusikan, hammastikun ja Septidiniä.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: left;"><br /></span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPZKM5S9cKZZTYH-w71AMYCX7dBvongt7v_OvVtbyFVAfUwVCkADg0tapZITbdZt2_mW8VpTmC2DPc4iikdhbUlXR_pauEP7lwsMZVUAJGgHqHgFo2iI-9NFtEcUCt28jY7cOerZwAtanB/s1600/pu5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPZKM5S9cKZZTYH-w71AMYCX7dBvongt7v_OvVtbyFVAfUwVCkADg0tapZITbdZt2_mW8VpTmC2DPc4iikdhbUlXR_pauEP7lwsMZVUAJGgHqHgFo2iI-9NFtEcUCt28jY7cOerZwAtanB/s1600/pu5.jpg" height="640" width="384" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
2. Vaihe. Raaputa meikki hammastikulla kulhoon ja suihkaise Septidiniä joukkoon.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWaJLcBbjtFGePxndUlQs-yHnQCf5-q1a5s6y_VmbFecsAjChMqi73ncjHlQB1cIwAI5bubqyXH1yhWwSVq2gd0FMosCtcVqRsz1Qrh10GjTfcubsY-83yeXyXfwB2AjxLt1_DIFtFbiJV/s1600/pu3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWaJLcBbjtFGePxndUlQs-yHnQCf5-q1a5s6y_VmbFecsAjChMqi73ncjHlQB1cIwAI5bubqyXH1yhWwSVq2gd0FMosCtcVqRsz1Qrh10GjTfcubsY-83yeXyXfwB2AjxLt1_DIFtFbiJV/s1600/pu3.jpg" height="384" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
3. Vaihe. Sekoita lusikalla hyvin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTntDzCiV_OTE_32d4QxUeOaEK4Nl10KQqBYYcvVMckrjLDOsd33-tb_LAtdG2YbxmyOdm9sosbBOBMEUDXnVXI3FZhDaWM5tZpRI_SjzaHDSB2jmcGQENe5aCb8mYLiStpDC2r89WtZCw/s1600/pu2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTntDzCiV_OTE_32d4QxUeOaEK4Nl10KQqBYYcvVMckrjLDOsd33-tb_LAtdG2YbxmyOdm9sosbBOBMEUDXnVXI3FZhDaWM5tZpRI_SjzaHDSB2jmcGQENe5aCb8mYLiStpDC2r89WtZCw/s1600/pu2.jpg" height="384" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
4. Vaihe. Kaada meikki takaisin rasiaan ja taputtele lusikalla tai sormella tasaiseksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUTj36hI_uBTFrTJfZko2nk7yKkXsazqMeYqNleCX-2aFQXo-7Hv10CXr2tlnN8VO4SlXGM6hO-k6ZilHcM2pxiOOMBAqHd7l3r7ot4jCQmQow8IrJwpx6sj8DnTQwSLi513ANuRolsEdI/s1600/pu1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUTj36hI_uBTFrTJfZko2nk7yKkXsazqMeYqNleCX-2aFQXo-7Hv10CXr2tlnN8VO4SlXGM6hO-k6ZilHcM2pxiOOMBAqHd7l3r7ot4jCQmQow8IrJwpx6sj8DnTQwSLi513ANuRolsEdI/s1600/pu1.jpg" height="384" width="640" /></a></div>
5. Vaihe. Anna kuivua yön yli ja meikki on taas kuin uusi!<br />
<br />
Helppo ja nopea tapa korjata meikki!<br />
Ja ensi viikon Keskiviikkona 29.4. tulee viimeinen vieraskynäilijä!<br />
<br />
<i>- Veera</i>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-62149037799136255402015-04-19T12:20:00.000-07:002015-04-20T02:38:53.478-07:00VIERASKYNÄ: TIE ÄITIYTEEN - JANNA<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span class="quote-0" style="background-color: white; line-height: 16px;"><i>Janna, 21 vuotta.</i></span></span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span class="quote-0" style="background-color: white; line-height: 16px;"><br /></span></span>
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Oli sunnuntai, 31. maaliskuuta 2013, kuukautiskierron 38. päivä, joka ei kuitenkaan ollut yllätys, sillä kiertoni vaihteli parista viikosta aina 70 päivään. Näin oli ollut jo yli vuoden ajan ja olin viimein sisäistänyt sen, etten vain onnistuisi raskautumaan, johan sitä oli odoteltu. Aleksi lähti sukulaistensa luo syömään, mutta meillä oli ollut vähän riitaa, joten mä jäin mielummin kotiin. Sainpahan olla pahoinvointinikin kanssa rauhassa. Raskausoireet oli tuttuja juttuja jo useamman kuukauden ajalta, sillä kroppa kehitteli niitä kiusaksi aina kuukautisten ollessa myöhässä. Mulla oli tapana tehdä testejä kyllästyttyäni oireisiin, sillä päivän tai parin päästä testistä alkoi menkat. Sama suunnitelma oli tälläkin kertaa, mutta jokin muutti kaiken. Vihdoin ne kauan odotetut kaksi viivaa!</span><br />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"></span><br style="background-color: white; color: #444444; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;" />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Raskaus oli yhtä helvettiä alusta loppuun. Pahoinvointi alkoi raskausviikolla neljä ja oksensin vaihtelevasti 5 - 15 kertaa vuorokaudessa. Joka puolella hoettiin sen menevän ohi viikkoon 12 mennessä, sitten viikkoon 20 ja tämän jälkeen kukaan ei sanonut enää mitään. Oksensin kaiken mitä söin ennen kello 20, toisinaan sen jälkeenkin, ja pelkästään istumaan nouseminen sai oksentamaan. Join pillin kanssa sängyssä maaten, jotta edes nesteet pysyisivät sisällä, mutta menestys oli vaihtelevaa ja 14. raskausviikolla jouduin tiputukseen. Pelkästään suihkussa käyminen vei kaikki voimat ja suihkun jälkeen oli enää mahdoton kävellä omin voimin sänkyyn, joten mies talutti tai kantoi mut takaisin lepäämään. Lopulta olin maannut sairauslomalla seitsemän kuukautta ja pahoinvointia kesti aina synnytykseen asti, eli raskausviikolle 40+3. </span><br />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"></span><br style="background-color: white; color: #444444; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;" />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Raskausviikolla 20 pahoinvointi sai seurakseen supistukset. Neuvolasta neuvottiin ottamaan varovasti ja lepäilemään paljon, vaikka sitähän olin tehnyt alusta alkaen. Syyskuun ensimmäisellä viikolla oli luvassa muutto. Tavaroita oli todella vaikea pakata etukäteen, sillä niitä tarvitsi vielä lähes muuttopäivään saakka. Paria päivää ennen aloin pakkaamaan sitten toden teolla ja parissa päivässä kaikki tavarat olivat laatikoissa. Muuttopäivänä otin rennosti, en kantanut kuin kevyimpiä juttuja ja kaikki meni hyvin. Oltiin asuttu uudessa kodissa muutama päivä, kun tuolilta noustessa tunsin järkyttävän kivun vatsassa. Kipu hellitti vähän, mutta se tuntui kuitenkin koko ajan ja vatsa oli kivikova 24/7. Keskiviikosta sunnuntaihin sinnittelin oloni kanssa, kunnes A lähes pakotti mut soittamaan Tyksiin. Oli sunnuntai-ilta ja me lähdettiin kohti sairaalaa, kun viikkoja oli kasassa 29. Sisätutkimusta tehdessä ultraaja oli aika hiljaa. Sitten tämä tokaisi toiselle hoitajalle jotain ja hetken päästä meille kerrottiin, kuinka vauvan pää tuntuu selkeästi ja kohdun sisäsuun olevan kolme senttiä auki. Meidät laitettiin käytävälle odottelemaan ja jonkin ajan kuluttua lääkäri tuli sanomaan, että Aleksin olisi lähdettävä kotiin ja mun jäätävä osastolle. Itku kurkussa puin sairaalavaatteet päälle samalla, kun kuuntelin lääkärin ohjeistusta. Siitä lähtien aloin syömään supistusten estolääkitystä ja mulle annettiin kumpaankin pakaraan kortisonipiikit kypsyttämään pojan keuhkoja, koska oli riski, että tämä syntyisi seuraavien viikkojen aikana. Sain käydä vessassa, mutta muuten mut määrättiin loppuraskaudeksi ehdottomaan liikkumis-, istumis- ja yhdyntäkieltoon. Mun oli tarkoitus olla sairaalassa pidemmän aikaa, mutta sain puhuttua itseni kahden päivän jälkeen kotiin vuodepotilaaksi.</span><br />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"></span><br style="background-color: white; color: #444444; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;" />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Jossain vaiheessa aloin väsymään henkisesti. Mun oli vaikea iloita enää mistään ja nukuin suurimman osan päivästä, koska en jaksanut sängyssä maatessa tehdä muutakaan. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa nukuin 22 tuntia vuorokaudesta ja kaksi tuntia käytin itkemiseen. Olisin halunnut kuolla, toivoin kuolevani ja toivoin saavani sikiön pois sisältäni - mieluiten kuolleena. Ihan sama, kunhan en näkisi sitä koskaan. Ajatukset olivat kamalia, häpeilin niitä ja jossain syvällä sisälläni tiesin, etteivät ne olleet omiani. Olisin tahtonut tappaa itseni. Yhtenä iltana menin metsään, laitoin puhelimen äänettömälle, enkä vastannut Aleksin puheluihin tai viesteihin. Itkin ja toivoin, että pääsisin pois. Mulla ei ole pienintäkään hajua siitä, kauanko tätä kesti, koska ne viikot ovat mustia aukkoja. Kun vihdoin uskalsin avata suuni neuvolassa, pääsin verikokeisiin tarkistuttamaan kolmatta kertaa kilpirauhasarvot. Parin viikon kuluessa sain tulokset ja Thyroxin-lääkityksen, jonka aloitin heti. Viikon päästä olin täysin eri ihminen. Vaikka kivut ja pahoinvointi rajoittivat edelleen, synkät ajatukset olivat kaukana poissa.</span><br />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"></span><br style="background-color: white; color: #444444; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;" />
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">20 supistuksista huolimatta poika pysyi visusti yksiössään. Raskauviikolla 40+3 olin kärsinyt parin päivän ajan entistäkin kivuliaimmista supistuksista ja koitin saada niistä säännöllisiä - siinä onnistuen. Tiistaina noin kello 18:30 soittelin synnärille ja meidät pyydettiin näytille. Kello 19:00 oltiin käyrillä ja vähän tämän jälkeen mulle tehtiin sisätutkimus: kolme senttiä auki. Vaihdoin päälleni sairaalavaatteet ja päästiin saliin odottelemaan. Koitin mahdollisimman pitkään pärjätä ilman kivunlievitystä, mutta jossain vaiheessa päätin kokeilla ilokaasua. Kivut hävisivät kokonaan, kunhan ehdin hengittämään kaasua riittävän ajoissa. Yhtäkkiä tuntui, kun jalkojen välissä olisi poksahtanut vesi-ilmapallo. Katsottiin A:n kanssa toisiamme hetken aikaa hölmistyneenä ja hälytin kätilön paikalle. Lapsivesi oli mennyt ja sain luvan käydä vessassa vielä ennen sisätutkimusta, jonka jälkeen mulle oli tarkoitus laittaa paljon toivomani epiduraali. Noin kello 00:00 kätilö tarkasti tilanteen, tokaisi mun olevan kymmenen senttiä auki ja epiduraalin olevan myöhäistä. Mulla oli pari minuuttia aikaa tottua ajatukseen synnyttää luomuna ja tuli aika ponnistaa. 35 minuuttia myöhemmin, kello 00:35, kaikesta huolimatta helpon ponnistusvaiheen jälkeen kaikki oli ohitse. Maailmassa oli maailman täydellisin pieni, yhdeksän pisteen poika, jolla oli paljon tukkaa ja isänsä kuoppa leuassa. <3 Samalla hetkellä tiesin, että olisin valmis kokemaan samanlaisen raskauden uudestaan milloin tahansa, sillä kaikki oli tämän ihmeen arvoista</span><span class="quote-0" style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWl0Pq6G-NRviQWhUwDxqdL35iMDwwKMHY_sCg-B2BTgczLqw4coy1ny4hi4MYx-hahMiCigcYxqN0CLjAhN0zpQeyMewjFOwVyqqtcJinOBGG6_qMZzNICGIA0dDPS7osIE1SDcFjyuCL/s1600/rakas.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWl0Pq6G-NRviQWhUwDxqdL35iMDwwKMHY_sCg-B2BTgczLqw4coy1ny4hi4MYx-hahMiCigcYxqN0CLjAhN0zpQeyMewjFOwVyqqtcJinOBGG6_qMZzNICGIA0dDPS7osIE1SDcFjyuCL/s1600/rakas.png" height="232" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Tällä hetkellä odotan toista lastamme 14. raskausviikolla ja kuinka ollakaan, pahoinvointi on täällä jälleen. Arkeamme noin 1,5-vuotiaan taaperon ja raskauden kanssa pääset seuraamaan</span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"> </span><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/" style="font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;" target="_blank">OO SIELLÄ JOSSAIN MUN</a><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;"> -blogissa</span></div>
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-37245304556039698732015-04-14T13:51:00.003-07:002015-04-14T13:56:29.293-07:00VIERASKYNÄ: TIE ÄITIYTEEN - ANNE<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<!--[if gte vml 1]><v:shapetype id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600"
o:spt="75" o:preferrelative="t" path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f"
stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="Picture_x0020_1" o:spid="_x0000_s1026" type="#_x0000_t75"
style='position:absolute;margin-left:197.65pt;margin-top:-42.1pt;width:70.65pt;
height:1in;z-index:-1;visibility:visible;mso-wrap-style:square;
mso-wrap-distance-left:9pt;mso-wrap-distance-top:0;mso-wrap-distance-right:9pt;
mso-wrap-distance-bottom:0;mso-position-horizontal:absolute;
mso-position-horizontal-relative:text;mso-position-vertical:absolute;
mso-position-vertical-relative:text'>
<v:imagedata src="file:///C:\DOCUME~1\veera\LOCALS~1\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.jpg"
o:title="a_clip_art_outline_of_a_red_heart_on_a_white_background_0071-0801-3017-0208_SMU[1]"/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><span style="mso-ignore: vglayout; position: relative; z-index: -1;"><span style="height: 96px; left: 264px; position: absolute; top: -56px; width: 94px;"><img height="96" src="file:///C:/DOCUME~1/veera/LOCALS~1/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image002.jpg" v:shapes="Picture_x0020_1" width="94" /></span></span><!--[endif]--><b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Rakkaudesta odotukseen ja lapsiin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Se on joka kerta yhtä uskomatonta, kuinka pieni punainen
viiva (enkä nyt tarkoita Ilmari Kiantoa) voi keikauttaa maailman oikeaan
asentoon, raikastaa ilman, täyttää vatsanpohjan perhosilla ja asettaa oman
elämän yhtäkkiä kohdilleen. Itselläni tämä on tapahtunut jo viisi kertaa. Joka
kerta tunne on yhtä uskomaton.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Ensimmäiset lapseni syntyivät n. 19- ja 17-vuotta sitten.
Olin silloin juuri ”keski-ikäisen” ensisynnyttäjän ”keski-iässä”. Viimeiset
kolme lastani syntyivät, kun olin oikeasti keski-iässä. Nämä kolme nuorinta
syntyivät peräkkäisinä vuosina. Numero kolmosta synnyttäessäni olin paria viikkoa
vajaat 42-vuotias. Neljännen sain sitten 43- ja viidennen 44-vuotiaana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Kaikki raskaudet ovat noudattaneet suunnilleen samaa
kaavaa, mutta kolmen viimeisen kohdalla pelko on ollut läsnä selvästi enemmän.
Heti ensimmäisten viivojen <i>(kyllä, testejä piti tehdä ainakin kolme, koska se
kahden viivan näkeminen on niin hienoa)</i> jälkeen alkoi varuillaan olo. Joka
kerta, kun kävi vessassa, oli tarkistettava, että housuissa ei ole verta tai
mitään muutakaan värillistä vuotoa. Sen jälkeen saattoi jälleen huokaista
hetkeksi, ainakin seuraavaan vessareissuun asti.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Olen varmaankin luotu synnyttämään ja olemaan raskaana,
koska vointini on odotusaikana aina ollut upea. Sokerirasitustestissä kävin kaikista
kolmesta nuorimmasta ja sain puhtaat paperit. Ikä oli se tekijä, minkä vuoksi
rasitus haluttiin tehdä. Mielelläänhän noihin testeihin menee, kun tietää, että
kaikki on vauvan parhaaksi. Kiloja tuli odotusaikana jokaisesta sopivasti,
joten ylipaino tai turvotus ei ollut vaivana. Vaikka ikää oli viimeisten
kohdalla jo yli 40, singahtelin kuin aropupu vielä isompien sisarusten perässä,
eikä väsymyskään tuntunut vaivaavan. Henkisestikin voin hyvin, jos ei ottanut
lukuun jatkuvaa ja raskaus raskaudelta pahenevaa pelkoa siitä, että jokin menee
vikaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12pt; line-height: 18.3999996185303px;">Ainoat fyysiset oireeni ja ongelmani raskauksien aikana olivat viimeisen odotuksen kahden viimeisen viikon liitoskivut alaselässä. Silloin tajusinkin, että joillakin koko odotusaika saattaa olla tällaista. Tunsin itseni onnekkaaksi, kaikin puolin</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQaZn-IA4WKlvJ63EV1Fu0oZtkTgZKHIelhpOeZU0r6SWMh31faZjVat3Lqfi03sC64WzFKCL-86FTTkbIU6RyzLov_pwbc5Vp_5ej8yGwZGZ4uKuw5NhI1z7kMytadGhUZa49ZWWzmrU5/s1600/ANNE3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQaZn-IA4WKlvJ63EV1Fu0oZtkTgZKHIelhpOeZU0r6SWMh31faZjVat3Lqfi03sC64WzFKCL-86FTTkbIU6RyzLov_pwbc5Vp_5ej8yGwZGZ4uKuw5NhI1z7kMytadGhUZa49ZWWzmrU5/s1600/ANNE3.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"> </span><b style="line-height: 115%;"><i><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Punktio</span></i></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Ikäni puolesta pääsin ja halusinkin lapsivesipunkitioon.
Punnitsin kaikkien näiden kolmen viimeisen kohdalla punktion hyötyjä ja
haittoja moneen kertaan. Useina iltoina pohdimme mieheni kanssa <i>entä jos </i>–kysymyksiä. Tiesimme
keskenmenoriskinkin ja yritimme huomioida sen keskusteluissamme. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Punktiot muistan hyvin. Numero kolmosen kohdalla kaikki
kävi nopeasti ja suhteellisen huomaamattakin. Tiedän, että punktion jälkeen
pitää vielä tarkistaa ultralla, että sikiön sydän lyö. Lääkäri, joka ei paljon
ajatellut, mitä suustaan päästi, ehti siinä ultrausta punktion jälkeen taas aloittaessaan
sanoa: <i>”No… Missäs se nyt oikein on?”</i> Voi Luoja, ne seuraavat pari
sekuntia tuntuivat ikuisuudelta! Kaikki oli onneksi hyvin, mutta sitä kehon
valtaavaa paniikin tunnetta en enää haluaisi kokea. Lääkäri ei tainnut edes
huomata, kuinka paljon pelästytti kommentillaan. Keskustelin hoitajan kanssa
asiasta heti tilanteen jälkeen. En ilmeisesti ollut ainoa ko. lääkärin
möläyttelyn kohteeksi joutunut.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Punktion jälkeiset päivät piti ottaa hieman
rauhallisemmin, jotta kalvoihin tehty reikä paranisi ja umpeutuisi kunnolla.
Olen kuullut monen kertovan, kuinka hirveää on odottaa punktion tuloksia.
Itselläni tulosten odottaminen oli myös hirveää, mutta aivan eri syystä kuin
muilla. Ajattelin jostakin syystä asian niin, että tilanne on jo, mitä on; <i>sitä
en voi muuttaa</i>. Saan vain punktion tulosten tietää asiasta. En olisi kuitenkaan
itse voinut tehdä mitään eri tavalla ennen raskautta tai heti sen alussa.
Testitulos ei jännittänyt tai pelottanut minua. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Minä aloin kuitenkin jokaisen punktion jälkeen katua,
että halusin tehdä punktion! Pelkäsin nimittäin sitä, että omalla toiminnallani
aiheutan syntymättömän vauvani kuoleman. Näin painajaisia siitä, että punktion
seurauksena saan keskenmenon ja lopulta kuulen, että vauva olisi ollut täysin
terve. Se ajatus piinasi minua joka kerta pari kolme viikkoa punktion jälkeen.
Tämä oli myös asia, joka paheni kerta kerralta. Viidennessä odotuksessa tiesin,
että se tulisi olemaan viimeinen raskauteni, mikä antoi voimia käydä läpi sen
pelkopyörteen vielä kerran. Kaikki sujui onneksi hyvin ja pelkokin helpotti
yleensä raskauden puoliväliin mennessä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3Ec9011rxNgQQ7c_r5KF2u9hyTtpZOiMuJCW_ZXv5_1dmY0he4MQxdZ2C5Oaqkgpjh8nz8nLtJ4n-hLkuwj0Ql96psBU3yj_GZ6d1LbPm3zFVqhHNOiKOVnNH5_cMQwotHGgRN_OrqNJs/s1600/ANNE1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3Ec9011rxNgQQ7c_r5KF2u9hyTtpZOiMuJCW_ZXv5_1dmY0he4MQxdZ2C5Oaqkgpjh8nz8nLtJ4n-hLkuwj0Ql96psBU3yj_GZ6d1LbPm3zFVqhHNOiKOVnNH5_cMQwotHGgRN_OrqNJs/s1600/ANNE1.JPG" height="640" width="480" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"> </span><b style="line-height: 115%;"><i><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Synnytys</span></i></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Kahden ensimmäisen lapseni synnytykset ovat alkaneet
itsestään, kumpikin supistuksilla. Kolmannen lapseni odotuksen loppupuolella
lääkäri totesi, että lapsiveden määrä alkaa olla alhainen. Silloin oltiin jo
lasketun ajan lähellä, joten sen puolesta ei ollut ongelmaa. Synnytys
päätettiin käynnistää vähäisen vesimäärän ja ehkä äidin iänkin vuoksi. Kai se
ikä oli yksi indikaatio käynnistykselle, vaikka mitään ongelmia ei ollut
ilmennytkään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Mies pyysi töistä vapaata, ja lähdimme aamulla aikaisin
sairaalaan käynnistykseen. Osastolle saapuessamme kätilö tutki minut ja laittoi
kohdunkaulaa pehmentävän Cytotec-tabletin emättimeen. Kohdunsuu ei ollut juurikaan
auki siinä vaiheessa. Sen jälkeen jäimme ihmettelemään osastoa ja keskustelimme
sellaisten tuttujen kanssa, joihin satuimme törmäämään. Iltapäivällä noin 6
tunnin kuluttua ensimmäisen tabletin laitosta hoitaja tutki tilanteen ja totesi
sen olevan ennallaan. Siinä vaiheessa laitettiin toinen tabletti emättimeen.
Kello taisi olla suunnilleen kolme iltapäivällä silloin. Osaston lounas
tarjoiltiin klo 16. Mietimme etukäteen, että syön hieman siskonmakkarakeittoa
ja mies hakee sen jälkeen itselleen jotakin syötävää. No, eipä hakenut. Siinä
syödessäni alkoi selkää poltella vuosien takaa tuttuun tyyliin. Aluksi polte
oli epämääräisen epämukavaa mutta muuttui nopeasti kivuliaaksi.
Jälkiruoka-astioita kärryihin lastatessani sattui jo kohtuullisesti. Tässä
vaiheessa supisteluja oli siis ollut vasta vajaat 10 minuuttia. Mies puheli
syömisestään, kun kävelimme huonettani kohti. Kerroin, että nyt taisi jäädä
päivällinen väliin häneltä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Koitin lepuuttaa polttelevaa selkääni vuoteella, mutta
olo muuttui nopeasti tuskaiseksi. Soitin kelloa kertoakseni hoitajalle.
Tuskaisen odottajan aika on tunnetusti pitkää. Hoitajaa ei kuulunut ja lopulta
mieheni lähti etsimään jotakuta kansliasta. Ensimmäinen hoitaja oli
ystävällisesti pyytänyt soittamaan kelloa, johon mieheni totesi meidän niin jo
tehneen monta minuuttia sitten. Lopulta hoitaja tuli luokseni ja totesi
supistusten vasta alkaneen. Kerroin, että vaikka ne ajallisesti alkoivatkin
juuri, ne ovat todella voimakkaita. Itse asiassa minusta tuntui, että minulla oli
menossa yksi suuri supistus koko ajan; se vain helpotti hieman (!) silloin
tällöin. Täysin kivuton en ollut missään välissä, kuten aikaisemmissa
synnytyksissäni. Silloin kipua kesti jonkin aikaa, mutta sitten se katosi taas
kokonaan hetkeksi. Hoitaja toi supistuksia mittaavan laitteen ja asetteli
anturit paikoilleen. Kymmenen minuutin kuluttua soitimme hänet jälleen
paikalle, koska paikallaan pysyminen oli tuskaisaa. Hoitaja katseli käyriä ja
sanoi, että hän voi kyllä tehdä sisätutkimuksen, jos niin haluan. Suostuin
tietysti, koska tunsin, että synnytys on pidemmällä kuin mitä kasvoni tai
olemukseni osoittavat. <i>”Sä olet täysin auki! Nyt pitää lähteä suoraan saliin.”</i>
Niin sitä sitten mentiin aika vauhdilla: minä edellä sängyssä maaten ja hoitaja
ja mieheni perässä seuraten. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Saliin saapuessani kätilö esitteli itsensä ja kysyi
saman tien, haluaisinko jotakin kivunlievitystä. Kerroin, että kaikin mokomin
otan vastaan, jos hän meinaa, että jotakin vielä ehtii antamaan. Kätilö sanoi
tarkastavansa tilanteen.<i> ”Tämä on syntymässä juuri nyt! Hakekaa mies paikalle!”</i>
Miesparka oli pukuhuoneessa vetämässä juuri housuja ylös, kun hoitaja käski
hänen tulla nopeasti paikalle. Ponnistin ensimmäistä kertaa, kun kätilö pyysi
keskeyttämään. Napanuora oli kiertyneenä vauvan kaulan ympäri. Toisella
ponnistuksella vauva sitten jo syntyikin. Kello oli silloin 16.53. Olin
aloittanut siskonmakkarakeiton syömisen klo 16, joten ensimmäisestä
supistuksesta syntymään kesti n. 45 minuuttia. Tilanne oli edennyt todella
nopeasti, mutta mitään kauhukuvia synnytyksestä ei silti jäänyt. Pää ei ihan
tuntunut seuraavan kaikissa kohdissa perässä mutta kaikki meni kuitenkin hyvin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgHQ6zUyHOyloO8gUx15QIdv6ZPk3tAEroPjYSqj6qzyx5BxRKcEBwH6CFsLtl5R8OKfSKQOXHdcKzfa3MHiB8-RF5lelUVSHmtPCaZV2hS8nP-zfbum-6bcAB5v4sPjrMjXM4uh653pKm/s1600/ANNE2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgHQ6zUyHOyloO8gUx15QIdv6ZPk3tAEroPjYSqj6qzyx5BxRKcEBwH6CFsLtl5R8OKfSKQOXHdcKzfa3MHiB8-RF5lelUVSHmtPCaZV2hS8nP-zfbum-6bcAB5v4sPjrMjXM4uh653pKm/s1600/ANNE2.JPG" height="478" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Neljännen lapseni synnytys päätettiin käynnistää myös.
Siihen oli syynä se, että kotoamme oli n. 60 km sairaalaan. Edellinen synnytys
oli ollut niin nopea, että riskinä oli vauvan syntyminen autoon matkalla. Tällä
kertaa käynnistys tehtiin oksitosiini-tipalla, jotta oireita ja etenemistä
pystyttiin seuraamaan koko ajan, ja muuttamaan annostusta tarvittaessa. Tämä
synnytys oli ensimmäinen, jossa kokeilin ilokaasua. Siitä ei ollut apua, koska
kiskoin sitä vain omaoppisesti, minkä vuoksi varsinaista kaasua ei keuhkoihini
mennyt. Sanoinkin miehelleni, että en tunne tästä olevan mitään apua, mutta
onpahan ainakin jotakin tekemistä ja jotakin, johon keskittyä. Muutaman tunnin
kuluttua lääkäri päätti puhkaista kalvot synnytystä vauhdittaakseen.
Vauhdittihan se. Silloin tuli mieleen näyttää aikalisä-merkkiä. Jotenkin
kauhistutti ajatus, että siitä ei sitten enää ole paluuta. Synnyttämäänhän
sinne oli tultu, mutta silti. Omituisia viime hetken paniikkeja. Supistukset
eivät ole todellakaan heikentyneet iän myötä ainakaan omalla kohdallani. Kalvojen
puhkaisusta meni alle tunti, kun vauva syntyi parilla ponnistuksella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Viimeinen synnytykseni käynnistettiin myös tipalla.
Suurin syy käynnistykselle olivat jäätävät liitoskivut selässä viimeisen kahden
viikon aikana. Kävely alkoi olla tuskaa, koska jalat tuntuivat välillä pettävän
alta. Siinä sivussa olisi sitten pitänyt hoitaa kahta teini-ikäistä ja kahta
vaippaikäistä kotona. Mies oli pitkiä päiviä töissä, joten illat jäivät minulle
lastenhoidon osalta. Onneksi nuo teinit auttoivat kun pystyivät.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Viimeisessä synnytyksessäni kätilö otti puheeksi
spinaalipuudutuksen. Itselläni ei ole mitään kivunlievitystä vastaan, mutta
olin halunnut aina yrittää pärjätä niin pitkälle kuin pystyisin ilman
lääkkeitä. Tällä kertaa totesin, että kivunlievitys olisi järkevääkin. Jo
vessassa käymiseni oli sen verran hankalaa ja tuskallista, että en olisi
synnytyskivuissani varmaan voinut nostaa edes lantiotani vuoteella. Onneksi
otin sen. Vauva syntyi nimittäin ns. avotarjonnassa, joten lantioni olisi
natissut entisestään liitoksissaan. Kätilö oli kokenut ja kuunteli, millaisia
kokemuksia aikaisemmista synnytyksistäni
oli. Kerroin mm. siitä, että kalvojen puhkaisun jälkeen vauva syntyi tunnin
sisällä. Kätilö järjesti niin, että heti puhkaisun jälkeen tuli
anestesialääkäri laittamaan spinaalipuudutuksen, vaikka kovat synnytyskivut
eivät olleet kunnolla vielä alkaneet silloin. Kaikki osui nappiin! Siitä
alkoivat kovat supistukset. Sillä kertaa koitin muuten myös oikeaoppisesti
ilokaasua. Mukavaahan se oli, koska se turrutti juuri sopivasti sekoittamatta
silti päätä. Noin tunnin kuluttua puhkaisusta ja spinaalista vauva syntyi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 18.3999996185303px;">Se oli siinä. Koko perhe valmiina ja uteliaana kohtaamaan tulevaisuuden, toinen toistaan tukien.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOnjg8k2tQmz5zrNo6Wk-nobfzt7Pb9LdBvIqiX3T8YUSpOSZ-eT6S4awAt-CPZB4zcXN3e2ZycpaflPWCBLP5PNNE4_53A2OfVGeKVuoLhyXIVcheQt3zDM_E8cf8ozXTSlCrJ0RT3hyphenhyphenG/s1600/ANNE4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOnjg8k2tQmz5zrNo6Wk-nobfzt7Pb9LdBvIqiX3T8YUSpOSZ-eT6S4awAt-CPZB4zcXN3e2ZycpaflPWCBLP5PNNE4_53A2OfVGeKVuoLhyXIVcheQt3zDM_E8cf8ozXTSlCrJ0RT3hyphenhyphenG/s1600/ANNE4.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"> </span><i style="line-height: 115%;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"> </span><span style="font-size: 12pt; line-height: 115%;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><b>Ajatuksia</b></span></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa näkee
usein kirjoituksia vanhoista vanhemmista. Osa nuorista äideistä kokee, että
vanhemmalla iällä vauvan saaminen on väärä teko lasta <i>(tai jopa lapsiparkaa)</i>
kohtaan. Lasta käy kuulemma jopa sääliksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Olen ollut raskaana kolmella eri elämäni vuosikymmenellä.
Ensimmäiset lapseni sain 28- ja 30 vuotiaana ja viimeiset kolme yli
40-vuotiaana. Raskausajassa ei mielestäni ole ollut mitään eroa, jos ei oteta
lukuun niitä elämäni kahta viimeistä raskausviikkoa. Ne kivut muuten
heikkenivät synnytyksen jälkeen pikku hiljaa. Neljän viikon kuluttua olin jo
täysin kivuton.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Vauvojen hoitaminen oli yllättävänkin stressitöntä aikaa.
Tässä iässä ei ota enää paineita turhasta eikä hanki jokaista <i>(turhaa)
</i>hilavitkutinta vauvalle. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;">Rakkaus ei katso aikaa. En tiedä, olisiko minulla näitä
kolmea upeaa lasta, jos en olisi tavannut juuri tätä miestä vajaat 10 vuotta
sitten. Onneksi tapasin. Halusimme perustaa perheen ja saada myös yhteisiä
lapsia. Mikään ei ole itsestään selvää, etenkään tässä iässä. Sen vuoksi
kaikki lapseni ovat arvokkaita, tärkeitä
ja rakkaita. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><i>- Anne, 47v.</i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"> </span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: medium; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><b>PS. Poikkeuksellisesti tällä viikolla tulee toinen tie äitiyteen tarina, eli Sunnuntaina 19.4. ja sen jälkeen tulee viel pari viimeiset vieraskynäilijät Keskiviikkosin, 22.4. ja 29.4.</b></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI;"><i>- Veera</i></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 115%;">
<br /></div>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-78851048687455599722015-04-07T23:13:00.000-07:002015-04-14T02:15:13.070-07:00VIERASKYNÄ: TIE ÄITIYTEEN - ALESYA<br />
<div style="text-align: justify;">
<i style="font-family: Verdana, sans-serif; line-height: 16px;">Olen 23 vuotias, 4 vuotiaan pojan äiti.</i></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span style="color: #444444; line-height: 16px;"><br /></span></span></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">
<span class="viesti_perus"><div style="color: #444444; line-height: 16px; text-align: justify;">
<span style="color: black;">Olin aina varma etten halua lapsia, enkä ikinä ajatellut tulla äidiksi.</span></div>
<span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0">Toisin kävi. Lapseni isä oli todella halukas isäksi ja hän sai minut </span><span class="quote-0">innostumaan ajatuksesta. </span><span class="quote-0">Muutaman kuukauden odotusten jälkeen, meinattiin jo luopua ajatuksesta </span><span class="quote-0">ja antaa asian olla. Kunnes 2009 marraskuun loppussa testi näytti haaleaa, </span><span class="quote-0">mutta varma plussa!</span></div>
</span><span class="quote-0"><div style="text-align: justify;">
<span style="color: #444444; line-height: 16px;"><br /></span></div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0">Raskaus ei mennyt niiku elokuvissa. Olin todella pitkää kärsinyt </span><span class="quote-0">pahoinvoinneista, jotka kiusasivat mua koko päivän ajan. Heti kun ne pahoinvoinnit loppui niin </span><span class="quote-0">mulle todettiin raskausdiabetes. Arvot olivat enemmän kuin korkeat! Mutta </span><span class="quote-0">onneks insuliinin ei tarvinnut koskea, sain arvot terveellisellä syömisellä. </span><span class="quote-0">Kuukausi ennen laskettua aikaa, neuvolassa epäiltiin raskausmyrkytys.. </span><span class="quote-0">Ennen en ole ikinä kuullut koko aiheesta. Se oli reissu sairalaan </span><span class="quote-0">kokeisiin ja vuode osastolle yöksi.</span></div>
</span><span class="quote-0"><div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Pääsin kuitenki seuraavana aamuna pois sieltä. Mutta asia ei helpottunut.</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Kävin joka aamu säännöllisesti sairaalassa kokeissa ja käyrille seuravat 2</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0">viikkoa, mut taas jätettiin osastolle. </span><span class="quote-0">Seuraavana päivänä rv 38+ lääkäri ja kätilö tulivat käymään, ilmoittamaan </span><span class="quote-0">että turha tässä enää odotella. Arvot menee huonommaksi ja ku viikkoja on jo 38 </span><span class="quote-0">täynnä, aloitetaan käynistymään! </span><span class="quote-0">Se oli todella pelottavaa! Olen yksin siellä, lapseni isä on armeijassa, just </span><span class="quote-0">aloittanut, eikä hänet edes helposti saanut kiinni!</span></div>
</span><span class="quote-0"><div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Seuraavana päivänä mua alettiin valmistautumaan synnytys osastolle. Isälle</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
armeijaan on mahdotonta soittaa, kätilö soitteli vartin välein sinne myös.</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Kunnes isovanhemmat hyppäsivät autoon ja lähtivät hakemaan tulevan isän</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
pois armeijasta. Hän tuli osastolle kun lapsivedet oli jo puhkaistu.</div>
</span><span class="quote-0"><div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0">Synnytys edistyi liian hitaasti ja avuksi laitettiin oxitoosi tippa! Hui, </span><span class="quote-0">kuinka kamalaa se oli! Sain jossain vaiheessa epiduraalin ja ilokaasua. </span><span class="quote-0">Avautuminen ja ponnistus vaihe kesti yhteensä 13 tuntia. 2 eri ponnistus </span><span class="quote-0">vaihetta, ensimmäinen kesti tunnin ja sen jälkeen sain kolmannen annoksen </span><span class="quote-0">epiduraalia, ei se enää tehonnut! Toinen ponnistus vaihe kesti 45 minuuttia </span><span class="quote-0">ja seki oli ihan tulokseton! Lääkäri tuli ja päätös oli kiireinen sektio.</span></div>
</span><span class="quote-0"><div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Tunnin päästä jo pieni ja terve poika oli maailmassa pisteet 10/10!</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
Kotiutumisen jälkeen isä lähti takas armeijaan ja mä aloin tutustumaan</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
vauva-arkeen. Helpoa se ei ollut, iso kiitos isovanhemmille! He olivat</div>
</span><span class="quote-0" style="color: black; line-height: 16px;"><div style="text-align: justify;">
täysillä mukana ja tukena.</div>
</span></span><span style="background-color: white; color: #444444; line-height: 16px;"></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span class="viesti_perus" style="color: #444444; line-height: 16px;"><span class="quote-0" style="color: black;"><br /></span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span class="viesti_perus" style="color: #444444; line-height: 16px;"><span class="quote-0" style="color: black;"><i>- Alesya, voit seurata hänen elämää <a href="http://my-life-with-love-alesya.blogspot.fi/" target="_blank">blogissaan!</a></i></span></span></span></div>
<div>
<span class="viesti_perus" style="color: #444444; font-family: Consolas; font-size: 1.1em; line-height: 16px;"><span class="quote-0" style="color: black;"><br /></span></span></div>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-33408660959538034032015-04-01T02:00:00.000-07:002015-04-14T02:15:13.060-07:00VIERASKYNÄ: TIE ÄITIYTEEN - SUNDAY<div style="text-align: justify;">
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px; text-align: left;">Olen 35-vuotias diabeetikko äiti. Sairastuin diabeetekseen 2000, m</span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px; text-align: left;">inulla on 1 tyypin diabetes. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Vuonna 2010 tulin raskaaksi vihdoinkin 10 vuoden yrittämisen tuloksena. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Alku näytti lupaavalta ja kävin kontrollissa 2 viikon välein, kunnes rv 15+3 </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">kaikki romahti. Menin naisten klinikalle lisä tutkimuksiin, koska sikiöillä </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">oli todettu jotakin häiriötä. Siellä sain kuulla että molemmat sikiöt </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">olivat menehtyneet. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Se oli meille kummallekkin kauhea shokki ja itkimme </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">vain kokoajan aluksi, m</span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">uistan aina päivämäärän kun sikiöistä tuli enkeleitä, se oli </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><i>5.11.2010</i>. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Sikiöillä todettiin ruumiinavauksessa down-syndrooma ja vakava sydänvika.</span><br />
<div>
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><br /></span></div>
<div>
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Vuonna 2013 tulin uudelleen raskaaksi. Alusta alkaen olin taas tiukassa </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">kontrollissa. Kävin neuvolassa ja äitiyspolilla 2 viikon välein. Minulta </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">otettiin heti verikokeet ja suljettiin pois ajatus että tämäkin lapsi olisi </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">sairas. Raskaus eteni omalla painollaan ja insuliinien määrä kasvoi </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">raskauden myötä, kun painoakin tuli lisää. Rakenne ultrassa rv 12 saimme </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">tietää että lapsemme olisi täysin terve. Rv 22 saimme tietää että saisimme </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">pojan ja aloimme hankkia lasten tavaroita ja vaatteita yms. </span></div>
<div>
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><br /></span></div>
<div>
<span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Yöllä </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">23.11.2013 minulla meni lapsivesi rv 36+6. Aamulla lähdimme sairaalaan ja </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">terve pikkupoika syntyi maailmaan iltapäivällä. Hän sai syntymäpisteiksi </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">10/10. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Olimme todella onnellisia, koska pitkäaikainen haaveemme toteutui </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">vihdoinkin. </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">Vaikka minulle sanottiin ensimmäisen raskauden jälkeen, että en voi koskaan </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">saada tervettä lasta ja se sattui minuun todella paljon, mutta en </span><span style="background-color: white; font-family: Verdana, sans-serif; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;">lannistunut siitä vaan yritimme kunnes ihana pieni poika syntyi.</span></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="background-color: white; font-family: Consolas; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwoBzGsrsL00z8bmFi7LjjvWWfmBeDQc83bJhIp5ASTjrmW90I7DUQfMwYSiZNFCYsoginYdoHH0-pDejdXpp7t8m73ZKxCuDBf7Nj4vya1KNb38l4ib3Ot0i6a1AEV0G5tFB3EDF2qiVW/s1600/SANNA+35.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwoBzGsrsL00z8bmFi7LjjvWWfmBeDQc83bJhIp5ASTjrmW90I7DUQfMwYSiZNFCYsoginYdoHH0-pDejdXpp7t8m73ZKxCuDBf7Nj4vya1KNb38l4ib3Ot0i6a1AEV0G5tFB3EDF2qiVW/s1600/SANNA+35.JPG" height="640" width="480" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span style="font-size: 12.1000003814697px;"><br /></span></span></span></div>
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span class="quote-0" style="background-color: white; font-size: 12.1000003814697px; line-height: 16px;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><span style="font-size: 12.1000003814697px;"><i>- Nimimerkiltä Sunday, 35-vuotias.</i></span></span></span></div>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-41054998547066696352015-03-30T06:53:00.001-07:002015-03-31T02:14:34.500-07:00HAASTATTELUSSA NELLIN FAIJAMitkä oli sun ensimmäiset sanat kun tyttäresi syntyi?<br />
- <i>Sanoin että ihana ääni.</i><br />
<br />
Miltä tuntui leikata napanuora?<br />
- <i>Kun leikkasin sen, nii mietin ettei se saa susta enää ravintoa.</i><br />
<br />
Millaiset välit on sulla ja Nellillä?<br />
- <i>Niin hyvä, että tuntuu kokoajan ikävä vaikka se on mun lähellä. Mietin välillä miten se on mahdollista.</i><br />
<br />
Jos olisit saanut päättää Nellille koko nimen, niin mikä se olisi?<br />
-<i> Tämän hetkinen nimi on hyvä.</i><br />
<br />
Kerro sun ja Nellin lempileikki tai lempi puuha?<br />
- <i>Kontata kilpaa asuntoa ympäri</i>.<br />
<br />
Kuvaile millainen isä olet?<br />
- <i>Erittäin sympaattinen, lapsellinen, osaan itkeä onnesta, otan Nellin syliin, otan tosissani vastuuta Nellistä, juttelen paljon, katselen nelliä ja mietin siinä se on. Kyllä tää arki on aika unelmaa, sitä ei voi ymmärtää vaan pitää kokee. Saan tyttäreni onnelliseksi ku juttelen ja hassuttelen, se on tärkeetä. Mä annan kaikkeni Nellille ja Veeralle.</i><br />
<br />
Miten osallistut kotitöihin ja lapsen hoitamiseen?<br />
- <i>Osallistun siivoukseen mahdollisemman paljon ja Nellille teen joka päivä ilta- ja aamu pesut, lisäksi vietän Nellin kanssa aikaa.</i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLor-mmTr8mj5m7cKTN6uhCXYQiX7frcIJuHTg6Au9sokHPw8iwU8FSN5tUoDEwK26RKeHhD0qEfKVrN9HvDaPecY1Hd6Ao4UmNo0mhiI3sp1Db5DxdsOTBiQxYj1rodTL_WXNDJCKZOQc/s1600/pk6.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLor-mmTr8mj5m7cKTN6uhCXYQiX7frcIJuHTg6Au9sokHPw8iwU8FSN5tUoDEwK26RKeHhD0qEfKVrN9HvDaPecY1Hd6Ao4UmNo0mhiI3sp1Db5DxdsOTBiQxYj1rodTL_WXNDJCKZOQc/s1600/pk6.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Luettele 3 hyvää ja 3 huonoa isyydestä?<br />
- <i>En tiedä..</i><br />
<br />
Onko ollut jotain haastavaa/vaikeaa lapsen hoidossa?<br />
- <i>On vaikeeta olla tiukka.</i><br />
<br />
Mikä on lapsi lukusi?<br />
- <i>En kerro.</i><br />
<br />
Kuvaile millainen Nelli on viidellä sanalla?<br />
- <i>Ihana, kiltti, iloinen ja rakastava lapsi.</i><br />
<br />
Mikä tekee sinusta hyvän isänä?<br />
- <i>Turva.</i><br />
<br />
Mikä yllätti isäksi tulossa?<br />
- <i>Onnellisuuden tunne.</i><br />
<br />
Olitko aina tiennyt, että haluat lapsia?<br />
- <i>Olen.</i><br />
<br />
Onko jotain mitä voisit tehdä toisin isänä?<br />
- <i>Urheilla enemmän, kaikki muut on niinkuin pitää.</i><br />
<br />
Kutsutaanko sua nimellä iskä, isä, isi yms?<br />
- <i>Nelli on kyllä sihissy mulle, mutta mitään selvää sanaa ei tule.</i><br />
<br />
Jos viettäisit koko viikonlopun Nellin kanssa kahdestaan, niin mitä te tekisitte?<br />
- <i>Käveltäis katsellen maisemia ja kertoisin kaikki asiat hänelle niinkuin nyttenkin teen. Leikin ja ottaisin syliin, hämmästelisin Nellin ilmeitä.</i><br />
<br />
Haluatko lisää lapsia?<br />
- <i>Se jääköön salaisuudeksi.</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj56WZN24Bp7nMDvFsb2gDRvRd2WXaKE62IBNVBw8TR1bYI7nfqV75FuGfw1_R-Og24ttxPM00rUXDHvnT9cvLfF89lNjkP61844NhljtbPcW_RxjtjxbG3tm-AkEkTfi9FTcRNBrUMahcg/s1600/mn.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj56WZN24Bp7nMDvFsb2gDRvRd2WXaKE62IBNVBw8TR1bYI7nfqV75FuGfw1_R-Og24ttxPM00rUXDHvnT9cvLfF89lNjkP61844NhljtbPcW_RxjtjxbG3tm-AkEkTfi9FTcRNBrUMahcg/s1600/mn.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<i><br /></i>
<i>- Veera</i><br />
<i><br /></i>
Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-53780896322067405832015-03-26T03:56:00.001-07:002015-03-26T04:01:53.621-07:00KUULUMISIAMeille kuuluu hyvää, tietenkin on ollut välillä kompastuskiviä arjessa mutta muuten meillä menee hyvin! Nelli tosiaan aloitti sen päiväkodin ja kolmannella kerralla neidillä oli ikävä meitä vanhempia, onneksi on mummi siellä töissä niin typy tuntee olonsa turvalliseksi kun on entuudestaan tuttu henkilö vaikka eihän se poista tietenkään sitä vanhempien ikävän tunnetta. Voi pientä!<br />
<br />
Sinä päivänä mummi ja Nelli oli jo aamu kuudelta päiväkodissa, eli ovat joutuneet herätä siinä viiden maissa. Päiväkodissa Nelli nukkui kuulemma vaan sen 1h 15min, kotona nukkui toiset päikyt iltapäivästä ja meidän oli pakko herättää Nelli siinä puoli seiskalta illalla ettei mene yöunet. Ei olis pitänyt herättää... Pikkuinen oli niin rättiväsynyt, että purkasi kiukkunsa meihin.<br />
<br />
Se veti ensimmäistä kertaa kunnon raivarit, minä ja Makke oltiin suu auki ja mietittiin että ei kyllä oo yhtään Nellin tapaista. Ei kelvannut syli tai ylipäätään lohduttaminen, jäi sohvalle makoilemaan ja itki. Yritettiin piristää Nelliä mutta alkoi vaan entistä enemmän raivota meille, päätettiin että annetaan hänen rauhoittua vähän aikaa yksin. Itku väheni ja mentiin uudestaan Nellin luo, lopulta saatiin tyttö nauramaan. Isi otti Nellin harteillensa ja lähti kiertämään asuntoa ympäri laulaen Elefantti marssia, minä sitten kuljin kaksikon takana ja annoin rytmiä soittimella.<br />
<br />
Muutaman kierroksen jälkeen Nelli kyllästyi ja halusi päästä pois isin hartioilta, kun tyttö pääsi lattialle niin jatkui taas itkupotkuraivarit. Päätin laittaa Nellin istumaan potalle ja upottaa hänen jalat vatiin jossa on lämmintä vettä, ei tykännyt. Päättäväisenä Nelli sitten osoitti kylpy ammetta, mä sitten otin tuumasta toimeen ja laitoin hälle kylvyn. Voih, vihdoinkin saatiin pikku mörököllille hymy kasvoille! Viihdyttiin kylvyssä puoli tuntia kunnes neitokainen kyllästyi ja halusi pois.<br />
<br />
Yritin saada Nellin syömään kun ei aiemmin suostunut, ei kelvannut edes banaani. Annoin hälle sitten tuttipullon jossa on vettä, jumankekka ku se suuttui. Tuttipullo sai kyytiä, lelut lenteli, Nelli kiersi lattialla huutaen ja hakkasi hampaitaan lattiaa vasten myös puri sohvaa. Soiteltiin vuorot perää meikän äipälle ja yritettiin kysellä neuvoja että miten toimitaan, samat ohjeet tuli mitä jo yritettiin. Sitten mulla välähti idea, laitan tytölle lämmintä maitoa. Annoin pullon ja se kelpasi, lopulta kannoin tytön sänkyyn ja simahti hetkessä. Syy raivoamiselle oli varmaankin, ikävä ja väsy, Nelli osoitti tuntemuksensa sitten tällä tavalla.<br />
<br />
Mitäs muuta meille kun vaan raivoamista? No, on meillä opittu hurjan paljon uusia asioita. Nelli on oppinut syömään itse lusikalla, hetken aikaa syö ite kunnes kyllästyy ja heittää lusikan lattialle. Haluaa, että häntä syötetään koska se on nopeampaa myös Nellin ruokavalioon ollaan lisätty leipä. Tietenkin pitää olla pehmeetä koska ei ole vielä kaikki hamput tullut ja pitää olla paloina, ettei käy hullusti. Kylmään maitoon on vielä totuttelemista, mutta eiköhän pikku hiljaa sekin mene alas ilman että joutuu irvistää.<br />
<br />
Mummi kertoi, että kun Nelli oli yötä heillä <span style="font-size: x-small;">(päiväkodin aamu niin siksi oli mummilla yötä) </span>nii vaippa oli kuiva aamulla ja oli tehnyt sitten heti herättyään pottaan isot pissat. Kotona sitten kans huomattiin, ettei tullut vaippaan yhtäkään pissaa. Mun mielestä on hienoa, että jo pari kertaa vaippa pysynyt kuivana! Pikku hiljaa ne vaipparahatkin säästyy kun Nelli oppii tosi hienosti päiväkuivaksi.<br />
<br />
Syömisen ja tämän vaippa uutisen lisäksi meillä on alettu kävelemään! Osataan jo seistä ilman tukea, mutta nyt jopa kävellään välillä ilman tukea, saattaa tulla tosi monta askelta tai sitten vaan pari. Heti kun katsoo Nellii niin pyllähtää kesken kävelyn, ilmeisesti ei saa katsoa neidin kävelyä. Ei mee kyllä kovin kauaan, ku se konttaus on jäänyt unholaan. Sitten saadaankin juosta typyn perässä joka paikkaan. Sitä odotellessa!<br />
<br />
<i>- Veera</i><br />
<i><br /></i>
<b>PS. </b>Sain muuten ton miehen suostumaan haastattelu postaukseen. Haastattelussa käsitellään isyyttä ja oon keksinyt muutaman kysymyksenkin jo, mutta ehkäpä teilläkin on jotain kysyttävää Makkelta? Eli, <b>jättäkää kysymyksenne vaikkapa tähän postaukseen joka liittyy isyyteen!</b> Julkaisen haastattelun tässä lähipäivinä.Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-71604522377290115432015-03-23T02:19:00.003-07:002015-03-23T02:24:45.220-07:00PÄIVÄKODIN LAPSET OVAT PIHALLA TAAS, NE TULIVAT LEIKKIMÄÄNTäällä maalla ei oo suoraan sanoen Nellille leikkikavereita, naapurin lapset on jo niin isoja. Lohjallekkin on matkaa yli 30km eikä edes omisteta autoa, paitsi silloin tällöin saadaan kyllä auto lainaksi. Syksyllä käytiin Nellin kanssa muskarissa tässä meidän kylällä, harmi vaan että se loppui kokonaan.<br />
<br />
Äitini joka on päiväkodissa töissä Lohjalla, saisi järkättyä Nellin samaan päiväkotiin missä äitikin on töissä mutta vaan pienten puolelle. Sovittiin, että Nelli olisi kaks kertaa viikossa siellä hoidossa jotta se saisi oman ikäistä leikki seuraa ja lisäks mä saan levättyä. Idea kuulosti hyvältä, mutta yön aikana mietin sitä uudelleen ja tulin toisiin ajatuksiin.<br />
<br />
Mun päähän tuli tsiljoona kyssäriä. Entä jos Nelli ei jaksa valvoa aamu kuudesta siihen kahteentoist asti? Antaako ne lämmintä maitoa ennen päikkäreitä? Saako Nelli nukkuu rattaissa ulkona? Entä miten muut lapset ottavat Nellin vastaan? Mitä jos Nelli vetää samanlaiset show't ruokailusta kuten kotonakin?<br />
<br />
Pelottaa, jännittää ja kova stressi. Kai nämä tunnetilat on ihan normaaleita kun esikoinen onkin muualla kuin vaan kotona. Nellihän on vasta vuoden ikäinen joka konttaa ja jokeltelee, ei syö täysin itsenäisesti itse. Miten noin pieni pärjää päiväkodissa? Muiden taaperoiden joukossa! Ei kai Nelli jää jalkoihin kun muut kävelee mut hän ei?<br />
<br />
Olin peruuttamassa tätä koko päiväkoti juttua, äiti ehti jo järkätä Nellin pienten puolelle. Mun oli pakko vaan sulatella asiaa ja hyväksyä se tosi asia että mun tytär menee päiväkotiin. Sulattelun jälkeen täyttelin lomakkeita, ostin tossut ja nimikoin vaatteet. Mitä kaikkea sinne sitten tarvii? Ei mitään käryä.<br />
<br />
Onneksi äiti kertoi mitä kaikkea laukkuun tulee, vaipatkin käytiin ostamaan sinne. Illan aikana ehdin monesti tarkistaa Nellin laukun että on varmasti kaikki mukana ja kaikki on niinkuin pitääkin. Seuraavaksi pitikin miettiä mitä laittaisi tytölle päälle ja miten laittaisi hiukset, isikin pesi Nellin hiukset edellis iltana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW6nIwR8h-bMKk0UHqjQzpUG8e9lzsVx30CjKy-xtirX-1CuBsIgeMsmiD0dbfaIopSg2XMKTIGihdiXDwxT-GtlaF2TMYCWzrKSwAbqvsXDMhQL7wg6O398P-6AWhI0ydMwo9uNu56N8A/s1600/kassi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW6nIwR8h-bMKk0UHqjQzpUG8e9lzsVx30CjKy-xtirX-1CuBsIgeMsmiD0dbfaIopSg2XMKTIGihdiXDwxT-GtlaF2TMYCWzrKSwAbqvsXDMhQL7wg6O398P-6AWhI0ydMwo9uNu56N8A/s1600/kassi.jpg" height="640" width="384" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMJynx_gWFzuOqOQclICil16KGbfvrMsmEx9XqiivIIoM1I-kJLKsuzwE2kGeKkbjip8fyG3xuf1xF4fWp8nx__WzyMWP6Gj8WZrPam-v4yQUu0n9p4GBy1hLfwryKFDIzjR369VKBOdgu/s1600/2015-03-22+001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMJynx_gWFzuOqOQclICil16KGbfvrMsmEx9XqiivIIoM1I-kJLKsuzwE2kGeKkbjip8fyG3xuf1xF4fWp8nx__WzyMWP6Gj8WZrPam-v4yQUu0n9p4GBy1hLfwryKFDIzjR369VKBOdgu/s1600/2015-03-22+001.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Päiväkoti aamu koitti, sain onneksi tulla mukaan koko päiväksi. Hoitajat vaikutti todella mukavilta, ottivat meidät hyvin vastaan kuin myös lapsetkin. Nellin ympärille kertyi heti muutama tyttö, siinä ne tuijottelivat toisiaan ja nauroivat. Aika suloista! Olin helpottunut kun päiväkoti päivä lähti käyntiin paremmin kuin osasin kuvitellakkaan, tuntuu että nyt olisi iso taakka pudonnut harteilta.<br />
<br />
Hoitajat antoivat Nellille unimaidon ja nukuttivat ulos. Vaikka Nelli heräs jo aamu kuudelta, niin jaksoi yllättävän hyvin valvoa kahteentoista asti, ruokailutkin meni tosi hyvin, mitä nyt pari kertaa muki lens lattialle. Sillä aikaa ku Nelli ja muut lapset nukkuivat päikkäreitä nii otin auton alle ja lähdin keskustaan syömään ja kiertelemään kauppoja.<br />
<br />
Perjantaina ku Nelli meni uudestaan päiväkotiin, niin tällä kertaa vaan vein ja hain. Ei ollut moksiskaan kun olin tekemässä lähtöä, jäi innoissaan leikkimään kavereiden kanssa joten voin rauhallisin mielin jättää nyt pienokaisen sinne hoitajien hoiviin. Hain sitten tytön myöhemmin hoidosta, ihmeissään kyllä oli ku ilmestyin paikalle ja sitten ku kerroin että mennään kotiin nii Nelli heittäytyi lattialle ja hoki ei sanaa ja lähti karkuun.. Ei olisi halunut vielä lähteä, taisi olla niin kiva päivä onneks kuitenkin suostui lopulta lähtemään kotiin.<br />
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-80618003000877430112015-03-19T03:32:00.001-07:002015-03-19T03:34:38.401-07:00HUOMIO!!Olen laittanut valituille sähköpostia, joten tarkistakaa sähköpostinne! Katsokaa myös roskapostit sillä sinne on saattanut mennä mun maili. Odottelen vastausta!<br />
<br />
Ja kiitos etukäteen kaikille jotka on jakanut tarinansa, hakemuksia tuli paljon! Vieraskynäilijä postaukset starttaa 1.4. Ja joka keskiviikko vaihtuu uusi vieraskynäilijä ja uudet tarinat. Paitsi äitejä on sittenkin kuusi, sillä en osannut valita vaan viittä äitiä mukaan joten tästä syystä tulee yhtenä viikkona 2 kertaa vieraskynäilijä postaukset!<br />
<br />
Olkaa kuulolla, ja tosiaan tsekatkaa s-postinne!<br />
<br />
- VeeraVepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-1189954761063811332015-03-17T04:56:00.000-07:002015-03-17T05:11:22.591-07:00YHTEISTYÖHÖN KANSSANI?Mulla on tällä hetkellä aika vaikea elämäntilanne, on isoja asioita joita tuun käsittelemään lähiaikoina, Mammaliigaa ehdin päivittelemään kerran viikossa mutta tämä jää nyt hetkeksi sivulle. Tämän lisäksi olisi kiva saada tänne blogiin vaihtelua, päähäni pälkähti mainio idea! Joka viikko olisi vieraskynäilijä ja aiheena olisi matka äitiyteen.<br />
<br />
Eli, etsin 5 äitiä jokaiselle viikolle kirjoittamaan omaa matkaa äitiyteen. Ne jotka on saanneet lapsen 15-43 vuotiaana, ei tarvitse olla aikaisempia kokemuksia bloggaamisesta. Hakemuksissa huomioidaan erityisesti ne, joilla on ollut vaikea raskaus/synnytys ja ne jotka on joutuneet menettää läheisensä vauvan saannin takia. Mutta tottakai muut äidit saa laittaa hakemuksensa, joilla on sujunut raskaus/synnytys hyvin. Eli, monipuolisia tarinoita jokaiselle viikolle!<br />
<br />
Laita hakemukseen nimesi, ikäsi ja lyhyesti millainen raskausaikasi ja h-hetki oli, sekä halutessasi voit kertoa onko kokemusta bloggaamisesta! 28.3.15 otan yhteyttä valittuihin äiteihin!<br />
<br />
S-posti: Elohopeaaiholla@luukku.com<br />
Laita otsikko kenttään: hakemus<br />
Niin en vahingossa rullaa ohi!<br />
<br />
- VeeraVepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-61226762393830957642015-03-01T07:30:00.002-08:002015-03-01T07:37:16.816-08:00LAUANTAI ON TEHTY YLLÄTYKSISTÄHeips! Viikko sitten lähdettiin miehen kanssa sukuloimaan ja viettämään ristiäisiä. Itseasiassa mies jäi äidillensä Helsinkiin ja mä lähdin juhlimaan Järvenpäähän, Nelli oli sit tottakai mummilassa. En laskenut sitä niin sanotusti vapaa illaksi, koska oli pakollinen meno mutta kuitenkin kiva että pääsi ihmisten ilmoille. Musta tuli siis sylikummi maailman ihanalle pojalle, harmittaa tietysti ku on välimatkaa mutta onneks on puhelimet keksitty!<br />
<br />
Eilen lähetettiin jälleen kerran Nelli mummilaan, sillä olin kehitellyt miehelle yllätystä koko Lauantai päivälle. Makke tiesi vaan se, että typy menee yökylään ja me mennään Lohjalle. Pyörittiin Lohjalla melkeinpä pari tuntia tekemättä mitään järkevää, oltiin vaan kaupoissa. Kotiin päästyämme oli katettu pöytä koreaksi ja ruoka tuoksui nenään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWyh-75Q9jY3PY9SelXYKSSaNBrP3sxfVklZ7xyV0K452b_8hAhZ12BxdDUqw5X9sqKdQirVUsvLdIKYHuTiq-iLYljZi7zjPqRvS2wYQ_XnpaorjUvz1WrfYaGV2ZiZkkf4DKJK1LUVJQ/s1600/_DSC0045.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWyh-75Q9jY3PY9SelXYKSSaNBrP3sxfVklZ7xyV0K452b_8hAhZ12BxdDUqw5X9sqKdQirVUsvLdIKYHuTiq-iLYljZi7zjPqRvS2wYQ_XnpaorjUvz1WrfYaGV2ZiZkkf4DKJK1LUVJQ/s1600/_DSC0045.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkKMf02577yrnkdlzZ3T6Iib0bdHKcHLgqGyk5TjDkKtT-Vl-KlZlWvzOighITVJD0vO5yhf9llFhP4OTZbd57dr7zi2yiVSYC2yM6AdNy9TAtnJgbdL2ngN07JXuUyrZknxSnX_v86BLz/s1600/_DSC0047.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkKMf02577yrnkdlzZ3T6Iib0bdHKcHLgqGyk5TjDkKtT-Vl-KlZlWvzOighITVJD0vO5yhf9llFhP4OTZbd57dr7zi2yiVSYC2yM6AdNy9TAtnJgbdL2ngN07JXuUyrZknxSnX_v86BLz/s1600/_DSC0047.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Makkella loksahti suu auki ja oli ihan ihmeissään kun tuoksui ruoka ja pöytä oli kauniisti katettu. Tätini joka on kokki nii tuli kokkaamaan meille, saatiin perinteisesti häneltä joululahjaksi 3 ruokalajin illallinen. Käy katsomassa minkälainen illallinen saatiin <a href="http://elohopeaaiholla.blogspot.fi/2014/02/illallinen-kotiin.html" target="_blank">viime vuonna!</a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEHLRDrw3lWlJkF4ABwdHceAs_zRi_sUbEd5BGxuqskYpIFRAeezCp6iHBADk5kiB5FL6PMlp5b4LeXpUA_6wPGyWTFjADOxuR9f9serlBcH78xrH6Na3_CdCKSC9TscvFv4PMwJcDOB1_/s1600/_DSC0049.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEHLRDrw3lWlJkF4ABwdHceAs_zRi_sUbEd5BGxuqskYpIFRAeezCp6iHBADk5kiB5FL6PMlp5b4LeXpUA_6wPGyWTFjADOxuR9f9serlBcH78xrH6Na3_CdCKSC9TscvFv4PMwJcDOB1_/s1600/_DSC0049.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnk1cC25caNH52qC60NV4rnslpBsIi1yGkF5h_-WAw9i0lTtZT8wrpsruvhldTaiWTTfAbxuxus6JwX6ZjoepVcrgi78GOfOPrgTQxufnRMIqLHvo30-FvtTce0myoXV0_g9eCSbBTFylP/s1600/_DSC0050.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnk1cC25caNH52qC60NV4rnslpBsIi1yGkF5h_-WAw9i0lTtZT8wrpsruvhldTaiWTTfAbxuxus6JwX6ZjoepVcrgi78GOfOPrgTQxufnRMIqLHvo30-FvtTce0myoXV0_g9eCSbBTFylP/s1600/_DSC0050.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyNUoWmCYbkiwSaiT6Aqr-NNOzCodImmYIvXgsuBvZcyCOa4KCO313WDhTnpvBWE5Q05Zc78rEhN6IEExdARzMgf4f0wCgOH-cL2KyvLBPM65JYqk1SpC2IoX-A0YTOo85JdbsFRnhXUlX/s1600/_DSC0052.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyNUoWmCYbkiwSaiT6Aqr-NNOzCodImmYIvXgsuBvZcyCOa4KCO313WDhTnpvBWE5Q05Zc78rEhN6IEExdARzMgf4f0wCgOH-cL2KyvLBPM65JYqk1SpC2IoX-A0YTOo85JdbsFRnhXUlX/s1600/_DSC0052.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Alkuruokana oli kasvissosekeittoa jonka pääaineena oli bataatti, keittoa koristi timjami.<br />
Pääruokana oli 200g marmoripihviä jonka rinnalla oli valkosipulikermaperunoita, annosta koristi salaatinlehdet, timjami ja maustevoi.<br />
Jälkiruokana oli mokka vaniljia, jota koristaa perus keksi. Itseasiassa, jälkiruoka maistui ihan Naminamille, tuli ihan lapsuus mieleen!<br />
Ruokajuomana oli pommacia.<br />
<br />
Me oltiin todella täynnä ja läsähdettiin sohvalle, melkein silmätkin menivät kiinni. Ei silti voitu ottaa pieniä nokosia sillä jouduttiin aika pian taas lähtemään autoilemaan. Miehelle annoin vihjeitä mikä seuraava yllätys olisi, arvauksia oli leffateatteri, keilaus tai kävely. Ihan hyvin arvattu, mut ei kuitenkaan ihan tullut napakymppi. Paljastin ensimmäisen kirjaimen, ja niinpä tuli heti oikea arvaus. Teatteriin ollaan menossa, siellä pyöri tällä hetkellä draama nimeltään Hiiriä ja ihmisiä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxFaR2h4ZvUiCGmAmiLiYzZDSSwY6vO_8NRMzj2__oDXC5568O868I9m-64KxLwPB9IWix-s_mAYFT_ejJH7OSG1Kh2wJD5cMUDLQ06FSFDv3OoimnBggtoYWDRru4LhnITx_-8NdNFDYV/s1600/_DSC0065.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxFaR2h4ZvUiCGmAmiLiYzZDSSwY6vO_8NRMzj2__oDXC5568O868I9m-64KxLwPB9IWix-s_mAYFT_ejJH7OSG1Kh2wJD5cMUDLQ06FSFDv3OoimnBggtoYWDRru4LhnITx_-8NdNFDYV/s1600/_DSC0065.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEholLy7X9Tb37BXEgWCOAyr2dDShnWlNv8bbgWXBPOBFPJUYo7-ZzFVoR4dXi1Bg8FtT8XyCM0Uru6gYs6uySopp3cn_j2sr7598cRuKAGNn23_jjS9gnaiH_vN0CecHIjoww_wZqIhPw7B/s1600/_DSC0075.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEholLy7X9Tb37BXEgWCOAyr2dDShnWlNv8bbgWXBPOBFPJUYo7-ZzFVoR4dXi1Bg8FtT8XyCM0Uru6gYs6uySopp3cn_j2sr7598cRuKAGNn23_jjS9gnaiH_vN0CecHIjoww_wZqIhPw7B/s1600/_DSC0075.JPG" height="640" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW-5kxSfz6oCyJCmIsk_BiPrGoorElvgPh_Ut3OYKgn9vo_KWtVSQnI2oguh1JH_5iT0U6eGaBUIe6DMUXgVcdlE9R3JQQi6YmGPZFGmjxzs1ffldTUOU5x8sa3DFo1bVsBeGsIKEhw28s/s1600/_DSC0076.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW-5kxSfz6oCyJCmIsk_BiPrGoorElvgPh_Ut3OYKgn9vo_KWtVSQnI2oguh1JH_5iT0U6eGaBUIe6DMUXgVcdlE9R3JQQi6YmGPZFGmjxzs1ffldTUOU5x8sa3DFo1bVsBeGsIKEhw28s/s1600/_DSC0076.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Makke on ollut viimeksi pikku poikana teatterissa, eikä muista siitä mitään muuta kuin sen että näyttelijät huusi ja musiikki pauhasi kovaa. Oli kiva viedä häntä katsomaan näytelmää, selvästi tykkäsi hirveesti vaikka yks kohtaus oli vähän ikävä. Sillä siinä oli kymmenen miestä jotka fyysisesti tappeli ja huusivat nii kovaa ku vaan pystyivät, vieressä oli koira joka selvästi pelkäsi ja alistui. Mutta, muuten oli hauska ja aika draama täyttävä esitys! Vaikka onhan noi musikaalit enemmän mun juttu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz2gbIRQ68Fc8cwwXeO9eViAXobCDU51y8rDPUYPXMx97n9EE_9nCszstv68NQpgvaVX0wMAY7EcUobNnMp20ly_RsmVFFsBoYAxQcMecx2IlnagRgX_yJI59zSGUlcOhtM586itFBTvdy/s1600/autoo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz2gbIRQ68Fc8cwwXeO9eViAXobCDU51y8rDPUYPXMx97n9EE_9nCszstv68NQpgvaVX0wMAY7EcUobNnMp20ly_RsmVFFsBoYAxQcMecx2IlnagRgX_yJI59zSGUlcOhtM586itFBTvdy/s1600/autoo.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw6WUZw3A5t6Y1-8D_kYaIZa8CdMr0yf7DTFKKOV0Al45YA10hP7VIOHeTcYv8NGRbB4C0rUnJtxD2-dq0-zX7ljV2CVrERrDWTi5ylpik3ApDBQlDYrD0DPbjUZiBg2oKt0lrSpHWkAYf/s1600/_DSC0073.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw6WUZw3A5t6Y1-8D_kYaIZa8CdMr0yf7DTFKKOV0Al45YA10hP7VIOHeTcYv8NGRbB4C0rUnJtxD2-dq0-zX7ljV2CVrERrDWTi5ylpik3ApDBQlDYrD0DPbjUZiBg2oKt0lrSpHWkAYf/s1600/_DSC0073.JPG" height="578" width="640" /></a></div>
<br />
Eipä ne mun yllätykset vielä loppuneet.. Kotona odotti viimeinen ylläripylläri Makkelle. Toinen luuli, ettei päästä ollenkaa saunaa ku saunavuoromme loppui sillä aikaa ku oltiin teatterissa ja oli itseasiassa vähän harmeissaan ku ei pääsyt saunaa. Mut, mä olin sovinnut isännöitsijän kanssa että saadaan luvalla laittaa sauna päälle sitten ku halutaan eikä ollut kiire lähteä saunastakaan pois. Voi sitä miehen ilonmäärää ku pääsi sittenkin saunomaan! Laitettiin saunassa kasvonaamiot ja juotiin kokista lauteilla. Ihanan rentouttavaa! Löylyjen jälkeen oltiin iha rättiväsyneitä, nii siirrettiin leffa ja mässyt aamuun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4lc3nJXEB7kZB0hfuuGgcQIeSuThSR_UhcOc404lXNUcqGTEt8aZmvt6ZORiavfKqS0GZbyPhlO_20zNg84_SxriplvBPSfVHtPc9krPjzzyZtZxwTnb8KsuyAln5MriG1p1hFJuxOYvl/s1600/_DSC0077.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4lc3nJXEB7kZB0hfuuGgcQIeSuThSR_UhcOc404lXNUcqGTEt8aZmvt6ZORiavfKqS0GZbyPhlO_20zNg84_SxriplvBPSfVHtPc9krPjzzyZtZxwTnb8KsuyAln5MriG1p1hFJuxOYvl/s1600/_DSC0077.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqq9cy2GZ43aH3T_AISXJPcfKKW2IChfXQijDGIZx3UN-oxjdjHDhAN587vpLozwJ2lWE3bhM3iaMOW3NERzMZi4y7gnipJYc8GBgjqFBYr5JLC4FyKYqRk8Yie0gIF4i4SK-ERejsoS-g/s1600/_DSC0079.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqq9cy2GZ43aH3T_AISXJPcfKKW2IChfXQijDGIZx3UN-oxjdjHDhAN587vpLozwJ2lWE3bhM3iaMOW3NERzMZi4y7gnipJYc8GBgjqFBYr5JLC4FyKYqRk8Yie0gIF4i4SK-ERejsoS-g/s1600/_DSC0079.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-63377444326679300592015-02-27T02:18:00.001-08:002015-02-27T02:18:55.402-08:00HAIKEAT FIILIKSETNyt vasta tajuan että se vuosi on mennyt, en tajunnut silloin kun vietettiin Nellin 1 vuotis synttäreitä. Vasta jälkikäteen alan pikku hiljaa ymmärtämään, että mun pienestä tytön tylleröstä tulee iso ja reipas tyttö. Ei enää pienokainen ryömi lattioilla, ei nuku kellon ympäri, ei kakkaa vaippaan eikä myöskään nukahda enää syliin tai viereen.<br />
<br />
Pysähdyin ajattelemaan tätä koko vuotta, kaikkea sitä mitä ollaan ehditty kokemaan Nellin kanssa ja näkemään sitä mitä hän on oppinut. Hurjan paljon uusia asioita, niin kovassa vauhdissa ettei edes omat vanhemmatkaan sitä ymmärrä tai ylipäätään pysy perässä. Ja tyttö se vaan venyy ja paukkuu ja oppii vielä vähän lisää asioita.<br />
<br />
Välillä kadullakin kattelen pieniä koululaisia jotka kantavat reippaana reppua selässä ja kävelevät yksin tai porukassa kotiin. Kohtahan munkin ipana kantaa sitä reppua selässään ja istuu koulunpenkillä, herramunjee. En saisi vielä ajatella tälläistä, muuten tulee kylmät väreet sillä onhan haikeeta ku oma tytär vaan kasvaa ja saa joka vuos ikää lisää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigr0PiygwkajJkEoVEEFk_tkm9O17Rd4PgPSo0yVhT7LyK4nhyphenhyphen1_XJKG6JVLzi9IlV9kYcUGnUV2LyWuxO2Sv7WohB9OVHbEomLiLJKU2x8vqShGnN7jN_v4k91tfFEJ_AIbCcXB1UOwNC/s1600/yksi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigr0PiygwkajJkEoVEEFk_tkm9O17Rd4PgPSo0yVhT7LyK4nhyphenhyphen1_XJKG6JVLzi9IlV9kYcUGnUV2LyWuxO2Sv7WohB9OVHbEomLiLJKU2x8vqShGnN7jN_v4k91tfFEJ_AIbCcXB1UOwNC/s1600/yksi.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
Nytkin selvisi mistä johtui ne Nellin raivarit syömisestä. Siitä, että neiti halusi istua tavallisella keittiönpenkillä ja syödä itse! Joo, ja ei saanut auttaa, ei sitten tippaakaan. Mä tottakai haikeena katsoin vierestä tyttöä, vedet melkein silmissä. Hän näytti jotenkin niin isolta tytöltä, ihan kuin olisi kolme vuotias vaikka todellisuudessa on vuoden ikäinen.<br />
<br />
Nelli jo melkein käveleekin, yks päivä otti pari askelta kunnes tajusi etten pidä kiinni nii heti piti mennä istumaan. Monet kerrat päivässä kävellään tuen kanssa, jopa halutaan juosta ku on niin hauskaa. Myös seiniä pitkin kävellään, ja joskus keittiön tuoliki saa kyytiä nimittäin Nelli saattaa kuljettaa niitä olohuoneeseen asti. Tiskikoneen stop nappia painetaan juuri silloin ku se pyörii, mikroa säädellään ja myös hellan nappeja. Miten noin pieni ihminen oppii kaikenmaailman temput? Ihmeellistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCiJYq1H5eWDs-bI4w-gBIJhmW9EXaL0Q5n2DzdgtQOPAUX5Kbx3jEh3H9Ynjbz8yXxexhvAAZDF1O4vmF9vrvfdLNyJCz7BWCsi3V451clQXeSHvbWUI4_r_5DqU3vXDwVMid8BfI5mFZ/s1600/kaksi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCiJYq1H5eWDs-bI4w-gBIJhmW9EXaL0Q5n2DzdgtQOPAUX5Kbx3jEh3H9Ynjbz8yXxexhvAAZDF1O4vmF9vrvfdLNyJCz7BWCsi3V451clQXeSHvbWUI4_r_5DqU3vXDwVMid8BfI5mFZ/s1600/kaksi.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<br />
Kyllähän sitä toivois ja haluisi, ettei oma pikku muru kasvaisi isoksi. Kyllä mulle kelpaisi, että Nelli pysyis aina pienenä vauvana joka vaan loikoilee sylissä ja kattelee maailman menoa silmät kierossa. Hamuilee ruokaa ja jokeltelee, saisi tuoksutella sitä vauvan hajua sekä pukea pienet vaatteet päälle. Kunpa vois pysähtää ajan tiettyyn kohtaan tai kelata taaksepäin, tekisin sen aivan varmasti.<br />
<br />
Mutta onhan tässä taapero elämässä myös hyvät puolet. Näkee miten lapsi kasvaa ja kehittyy, pääsee opettamaan leipomista ja kotitöitä sekä unohtamatta niitä kampauksia mitä saa sitten tehdä! Lyön vetoa, että mummi on enemmän Nellin hiuksissa kiinni ku minä. Sillä itse en pienenä sietänyt yhtään rusetteja tai pantoja, en tykännyt minkäänlaisista kampauksista. Toisin kun Nelli rakastaa sitä, että joku laittaa hänen hiuksensa. Jopa pelkkä harjaus saa Nellin hymyilemään leveästi, ja itsekkin harjaa välillä hiuksensa.<br />
<br />
Ainakin mulla on pieni siivousapulainen, sillä neitokainen tykkää siivota. Tuo kaikenmaailman roskat meille ja me kiikutetaan roskiin, myös auttaa mua pyykeissä. Nelli antaa mulle pyykkikorista vaatteen ja mä laitan pesukoneeseen, myös välillä kerää omat lelut laatikkoihin ja hetken päästä tietenkin kaataa ne. Että vaikka osaa siivota, nii osaa myös sotkea. Sitten jos imuroidaan nii tullaan innoissaan perässä ja pidetään johdosta kiinni, ettei vaan karkaa minnekkään. Silloin ku tehdään kotiöitä, nii ei kiinnosta yhtään lelut.<br />
<br />
<b>Onko teillä pieniä siivousapulaisia? Tai ikävä vauva aikaa? </b><br />
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-57414772674975294382015-02-15T00:18:00.000-08:002015-02-15T00:21:39.789-08:00SEITSEMÄN BLOGGAAJAA JA VAIN YKSI BLOGIJeejee! Vihdoin ja viimein pääsen paljastamaan teille, mitä ihanaa olen väsänyt muiden bloggaajien kanssa, otsikko hieman paljastaa jo sitä juttua. Mutta, <a href="http://kaiken-takana-on-aiti.blogspot.fi/" target="_blank">Hanski</a> pyysi 6 muuta bloggaajaa mukaan kirjoittamaan yhteistyö blogia. Kaikki me seitsemän bloggaajaa ollaan äitejä, joten meidän yhteinen blogi pitää sisällään mielinmäärin äitiyttä ja siihen liittyviä pohdintoja!<br />
<br />
Joka viikko keksitään uusi aihe josta kirjoitamme, ja joka päivä pääsette lukemaan siitä yhdestä tietystä aiheesta erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Blogimme löytyy myös <a href="https://www.facebook.com/mammaliiga?ref=ts&fref=ts" target="_blank">Facebookissa</a> joten sieltä meitä voi myös seurata! Niin, ja blogin nimi on Mammaliiga, pääset blogiimme painamalla <a href="http://mammaliiga.blogspot.fi/" target="_blank">tästä</a>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJlfsXjWr4cJZviQDu2BCYks_6S5KMHphxq9ywAp0gPPdnr3PcIIcQTm2A3a2CMf_7MdklNzETnWdJSNI2_o6e-MY8GAGG4ui6azsmb-KLRqa3HENugaPsUcSSkOCCDEKrabkZRokD3XaW/s1600/mammaliiga.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJlfsXjWr4cJZviQDu2BCYks_6S5KMHphxq9ywAp0gPPdnr3PcIIcQTm2A3a2CMf_7MdklNzETnWdJSNI2_o6e-MY8GAGG4ui6azsmb-KLRqa3HENugaPsUcSSkOCCDEKrabkZRokD3XaW/s1600/mammaliiga.jpg" height="488" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Toivottavasti viihdytte ja jäätte seuraamaan myös sitäkin blogia! :)<br />
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-29451455075067179262015-02-14T03:53:00.000-08:002015-02-14T03:59:22.901-08:00AURINKOINEN KARJALOHJA<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijm-kbZCnzTh1lxGfStmHr-lcZpoQyGGk6M4xcvBvLSOyigmPZ9RmiYPpJA-TtTL1TDCby1WTb5AM0wZOPODyeMvxQVR6s2_0oB16_VqUttdZfVAnFNIxPae9nTKK_FCRQjTIAoNod9pKA/s1600/_DSC0023.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijm-kbZCnzTh1lxGfStmHr-lcZpoQyGGk6M4xcvBvLSOyigmPZ9RmiYPpJA-TtTL1TDCby1WTb5AM0wZOPODyeMvxQVR6s2_0oB16_VqUttdZfVAnFNIxPae9nTKK_FCRQjTIAoNod9pKA/s1600/_DSC0023.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpUW74nvFB4F6TS_pDqG0ycASarJAj0naj7QTaSsSnIP0tW9FhlhSfLGFV837eKYo7qahuNG8OdyoS-rO3TYCW_aRSHS0qIWBeX4GFsVjOAKazWo0YyWwbEIJXp_sM3Bcf88AYAgq6RAnM/s1600/_DSC0025.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpUW74nvFB4F6TS_pDqG0ycASarJAj0naj7QTaSsSnIP0tW9FhlhSfLGFV837eKYo7qahuNG8OdyoS-rO3TYCW_aRSHS0qIWBeX4GFsVjOAKazWo0YyWwbEIJXp_sM3Bcf88AYAgq6RAnM/s1600/_DSC0025.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Morjens!<br />
<br />
Kahtena päivänä Karjalohjaa on valloittanut ihana aurinko! Päätettiin neidin kanssa lähtemään vaunuilemaan ja ottamaan kuvia. Samalla kuunneltiin linnun lauluja ja nautittiin aurinkolasit päässä kevät fiiliksestä!<br />
<br />
Lähdettiin kirkolle päin kävelemään, samalla oltais menty keinumaankin mutta ei ollut vielä keunuja paikoillaan, sinänsä harmi juttu. Räpsittiin samallla kuvia, maisemista ja tottakai Nelli Pellisestä ja tehtiin uukkari Kirkon kohdalla. Kylä on niin pieni, ettei hirveen isoja kävelylenkkejä voi tehdä mutta ainakin tulee pieni happihyppely.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj-xytIm3ZdEMoJ-nwbDUDrnSPX0xUdr5Iq5pdjQXPHfpSy-_VijDW1JlCCOEI-8YhIsxIFbRl-rgdl8coWMqb1dQMUUQCPXVU4g6gw97vCNNX6r6KGLg1qROrRcQZQZvhl4UhyCu7s5Pp/s1600/_DSC0016.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj-xytIm3ZdEMoJ-nwbDUDrnSPX0xUdr5Iq5pdjQXPHfpSy-_VijDW1JlCCOEI-8YhIsxIFbRl-rgdl8coWMqb1dQMUUQCPXVU4g6gw97vCNNX6r6KGLg1qROrRcQZQZvhl4UhyCu7s5Pp/s1600/_DSC0016.JPG" height="640" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnn3ffoSwEU9zMNa3WgX9r6NfQy7dI1aKCY_Tvzo_Ff-SaKrX5FixybFf-Pkj2fRActAXQegd7N95oOBQFelXm3uhs-fGHlLRPKYPs25nmdcVAsBTxfJ1YXjN7DpdB8YEN9as2VaBnPFp-/s1600/_DSC0027.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnn3ffoSwEU9zMNa3WgX9r6NfQy7dI1aKCY_Tvzo_Ff-SaKrX5FixybFf-Pkj2fRActAXQegd7N95oOBQFelXm3uhs-fGHlLRPKYPs25nmdcVAsBTxfJ1YXjN7DpdB8YEN9as2VaBnPFp-/s1600/_DSC0027.JPG" height="640" width="426" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Me ei olla tehty oikeastaan mitään järkevää. Huonoilla säällä pysytään mielusti sisällä leikkien ja kuunnellen musiikkia. Nelli on muuten tosi musikaalinen, aina kun kuulee jonkinlaista musaa nii alkaa typykkä tanssahdella ja hyräillä musan tahdissa. Aika söpöä! Ens viikonloppuna reissataan miehen kanssa stadiin, hän lähtee sukuloimaan ja mä hyppään Järvenpään junaa katsomaan kummipoikaani ja tuleviin ristiäisiin! Niin ja meidän tyttö lähtee yökyläilemään mummin ja ukin luokse, hän pääsee syöttelemään taas koiralle mandariineja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYzNBj2Uv7T836v9N3faVA0QCfwUr1S7qYeRWUpqASptIEDeU-oi3_cXo6Lz1CYlDaIa7N4EoDy1dt9wN-B9d1vUu4dEEH97jb_xeRciN0RbybWp9rsd0SshNiwcO_zG770SNsdGQLQ9Hv/s1600/_DSC0033.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYzNBj2Uv7T836v9N3faVA0QCfwUr1S7qYeRWUpqASptIEDeU-oi3_cXo6Lz1CYlDaIa7N4EoDy1dt9wN-B9d1vUu4dEEH97jb_xeRciN0RbybWp9rsd0SshNiwcO_zG770SNsdGQLQ9Hv/s1600/_DSC0033.JPG" height="508" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNdZeBzyUbK7bUZAyx0S6ICZySkDvzlHUJme1avmB-q-zNM5D7bkgDDJlPN6qi8Mzm2vAaud9Hf4wVo5Fh237H1r0CmrqLxud36zj6HONSyOCC7LZzSl1kcFn_8xd5O3QRWpV6bfrAeZtT/s1600/_DSC0026.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNdZeBzyUbK7bUZAyx0S6ICZySkDvzlHUJme1avmB-q-zNM5D7bkgDDJlPN6qi8Mzm2vAaud9Hf4wVo5Fh237H1r0CmrqLxud36zj6HONSyOCC7LZzSl1kcFn_8xd5O3QRWpV6bfrAeZtT/s1600/_DSC0026.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Tällä hetkellä ollaan hakemassa kolmiota tai neliötä, kerrostaloon en muuta joten rivariin haku. Neliö olisi bueno, sillä saisin ylimääräiseen huoneeseen rakentaa itselleni niin sanotusti työhuoneen. Voisin siellä bloggailla rauhassa, ilman että mun keskittyminen herpaantuu eikä miehenkään tarvitse olla varpaisillaan. Mutta, pääasia että saadaan ylipäätään isompi asunto!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrCFIHr_x6Q1UR8-ZaOgsmkIZsRA_0Z4eNE5WWWthbltinKbOTdG6mWezLCvffRuj-zOF8WsuZ94Ju0M0zoBg0dXclCgPAMTLX8xj3Oj5i-9r0JboORy8SlhxoQjBF5-oT4EGHj66YTJZp/s1600/_DSC0041.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrCFIHr_x6Q1UR8-ZaOgsmkIZsRA_0Z4eNE5WWWthbltinKbOTdG6mWezLCvffRuj-zOF8WsuZ94Ju0M0zoBg0dXclCgPAMTLX8xj3Oj5i-9r0JboORy8SlhxoQjBF5-oT4EGHj66YTJZp/s1600/_DSC0041.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6CO8vKS8X1CqzbvqoX9M4D8OzdRX8ep5j6mmBhsHoOzulCU2gtk2clgL_sfMan8m-h0102bFKLRtR8xn7wFujdgmdUqpNXJdYoBVSlRAJZ5XgeATm8tz270CyQ-VVvROJdRerkVbPFuZV/s1600/_DSC0040.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6CO8vKS8X1CqzbvqoX9M4D8OzdRX8ep5j6mmBhsHoOzulCU2gtk2clgL_sfMan8m-h0102bFKLRtR8xn7wFujdgmdUqpNXJdYoBVSlRAJZ5XgeATm8tz270CyQ-VVvROJdRerkVbPFuZV/s1600/_DSC0040.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Ja hei, hyvää ystävänpäivää! Porukat nappasi Nellin tapetti ostoksille ja me saatiin karvainenkaveri tänne muutamaksi tunniksi hoitoon. Nyt lähdetään metsälenkille ja ehkä sen jälkeen on vielä aikaa levätä ennen kuin Nelli tulee kotiin!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBw4GaQ5-4uBt9FZj-qlOZSiZOpX5JDG5sXn0J9vSOMR_AGUjEg-Nxwb4hcdqVmxZPPGS2eG0O_sFv5CY2pRgSUJjpsdaifGzKStLwWhDx4InIyGunH18BD12ZAI7doJolNdYVHTt8IjuT/s1600/_DSC0036.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBw4GaQ5-4uBt9FZj-qlOZSiZOpX5JDG5sXn0J9vSOMR_AGUjEg-Nxwb4hcdqVmxZPPGS2eG0O_sFv5CY2pRgSUJjpsdaifGzKStLwWhDx4InIyGunH18BD12ZAI7doJolNdYVHTt8IjuT/s1600/_DSC0036.JPG" height="96" width="640" /></a></div>
<br />
- VeeraVepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-30997297037858463962015-02-07T16:21:00.000-08:002015-02-07T16:21:12.727-08:00METSÄSTYS PIENEN LAPSEN KANSSA?Hiiohoi!<br />
<br />
Iltalehdessä törmäsin aiheeseen, että Saamelais <span style="font-size: x-small;">muistinko oikein? </span>päiväkodissa nyljetään poroja, otetaan lapset mukaan nahan repimiseen ja sillälailla. Kirjaimellisesti mun suu loksahti auki, mietin hetken että voiko tälläinen olla edes totta? Pienet lapsukaiset poron ympärillä, henkilökunta nyljemässä eläintä ja valkoista luntaa koristaa veri. Hyi, hyi ja hyi!<br />
<br />
Mä en ole itse metsästäjä perheestä, en ole eläessäni nähnyt kun eläimiä tapetaan ja riisutaan nahat pois enkä myöskään ole vieraillut teurastomolla. Olenkohan mä sitten kermaperse kun en ole moista kokenut, vaan tyytyväisenä kävellyt kaupan liha osastolle ja ''muka'' tietämättä mistä se lihaklöntti on peräisin. Ilman näkemistä kyllä tiedän, mitä niille eläimille tehdään ja miten ovat päättyneet lautaselleni.<br />
<br />
Mutta, jos oletetaan nyt että oon metsästäjä ja lähden kuolleen hirveen kanssa hymy suin kotipihalleni nylkemään. Vaikka mulla olisi sillä hetkellä aivan mahtava fiilis siitä, että sain metsästettyä perheelleni kunnon lihaa niin silti varmistaisin ettei Nelli joutuisi näkemään koko juttua. Selittäisin toki, mistä se liha tulla tupsahtaa lautaselle mutta kuitenkin sanoisin kauniimmin ja antaisin neidin odottaa ainakin 12v ikään jotta pääsee mun kanssa metälle jos vaan niin haluaa. <span style="font-size: x-small;">Onneks, en ole kuitenkaan metsästäjä!</span><br />
<br />
Sillä mielestäni se metsästys ja nylkeminen on ennemmin aikuisten puuhia, ei pienten muksujen tarvitse sellaista nähdä. Onhan se hienoa, jos haluaa opettaa lapselle jo hyvin nuorena tollaset jutut mutta mikä kiire siinä sitten on? Eikö voisi odottaa, että lapsi on edes 10 vuotias. Mutta juu, jokainen taplaa tyylillään.<br />
<br />
Haluan ja aion kyllä kertoa Nellille metsästyksistä ynnä muuta, mutta mielestäni on tärkeämpää opettaa se lapsi eläinten rakastamiseen, niin koti ja metsän eläimiin. En tiedä olenko ainoa joka nyt ajattelee näin, mutta mielestäni metsästäjä ei oo eläintenystävä koska jos olisi niin ei pystyisi kylmästi vaan tappamaan viatonta eläintä. Ja jos lapsikin nähnyt ja kokenut sen jollain tapaa, niin ehkä ei opi rakastamaan... öö kunnioittamaan eläimiä. Äsh, toivottavasti oikeesti ymmärrätte tän mun pointin! Niin vaikeeta löytää, juuri niitä oikeita sanoja mitä mietin tällä hetkellä.<br />
<br />
Vaikka nyt mulla onkin se vihasuhde metsästäjiin ja ajattelen niistä tolla tavalla, niin kyllä mä silti arvostan, että kykenee sellaseen. Että jos siellä ruudun takana on metsästäjä, niin arvostan kuitenkin sitä teidän hommaa! Mutta hei, tämä oli nyt se mun rehellinen mielipide ja ehkä karkasin aiheestakin mutta eiköhän tullut raapusteltua koko mielipiteeni asiasta.<br />
<br />
<b>Nyt kuulkaas, kiinnostaisi kuulla teidän mielipiteenne siitä, että kuuluuko metsästys/nylkeminen ja lapsi yhteen tilaan? Ja jos siellä tosiaan on jonkinlaisia perheellisiä metsästäjiä, niin tulkaa tekin kuulolle ja kertokaa otatteko lapsukaisenne messiin ja sillälailla! </b><br />
<br />
Nyt hyviä öitä!<br />
<br />
<i>- Veera</i>Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-17213209444053068622015-02-03T00:26:00.000-08:002015-02-03T00:26:15.216-08:00LAKRITSI-MOKKAPALAKAKKU<b>VAROITUS:</b> <i><b>Tämä postaus sisältää ällönmakeaa kakku ohjetta, jos et pidä överimakeista kakuista niin älä jatka lukemista!</b></i><br />
<i><b><br /></b></i>
<i><b><br /></b></i>
Heipparallaa!<br />
<br />
Moni tietänee, etten ole pullantuoksuinen äiti ja kun pitäis jotain leipoa nii oon kuin peukalo keskellä kämmentä. Kerran korvapuustit epäonnistui sekä pizzataikina, unohtamatta mokkapaloja. Moni myös tietänee, etten anna periks helposti joten olin sen verran <i>''hullu'' </i>ja jatkoin leipomista kaikesta huolimatta. Tämä kakku onnistui, mutta mun makuun ihan liian makeeta, syytän noudattamaani ohjetta! No jokatapauksessa, tässä se ällönmakean kakun ohje olisi..<br />
<br />
<i>(14-16 annosta)</i><br />
<i><br /></i>
<i>1ps Hopeeta toffeeta</i><br />
<i>200g margariinia</i><br />
<i>4 kananmunaa</i><br />
<i>2dl sokeria</i><br />
<i>2tl vaniljiasokeria</i><br />
<i>2tl leivinjauhetta</i><br />
<i>4dl vehnäjauhoja</i><br />
<i>1dl kaakaojauhetta</i><br />
<i>1dl maitoa</i><br />
<i><br /></i>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgM-baW1KYP6DtynRnIr7VssNICUNrXmCbs8dFimbkY7bmsrRUtJX7y3jQ8LD8RzHpRbjUyFByHyvIGOr-JEWjJW_cmBchgK-eqlXv2gkiAfvbVfO23pqXlsbyQzIhVUJDi8EUysikwIELM/s1600/_DSC0001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgM-baW1KYP6DtynRnIr7VssNICUNrXmCbs8dFimbkY7bmsrRUtJX7y3jQ8LD8RzHpRbjUyFByHyvIGOr-JEWjJW_cmBchgK-eqlXv2gkiAfvbVfO23pqXlsbyQzIhVUJDi8EUysikwIELM/s1600/_DSC0001.JPG" height="640" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikzK40gi_LRY90_vzuLkHNxMzOCfnyBpkdnYpE_bILlJW5hSjZMhsZi00G_KG9jPl-ySSBJNs9j9ZKSaa8OcxA7yMMQMvuqfK-gifmn-NEsHHpKkB6DdT4ZJKc_Lf4_ya_shdMLxyV5Dsg/s1600/_DSC0005.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikzK40gi_LRY90_vzuLkHNxMzOCfnyBpkdnYpE_bILlJW5hSjZMhsZi00G_KG9jPl-ySSBJNs9j9ZKSaa8OcxA7yMMQMvuqfK-gifmn-NEsHHpKkB6DdT4ZJKc_Lf4_ya_shdMLxyV5Dsg/s1600/_DSC0005.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9GgfZ57FUcTPKiR9C3Sr51ACx-XLjsAtkImEtSEfpylLgGssqMt6LR8jNK5tKlsYYHSXCnJ6Ze9v2hWQncOUDxJ55CcouTejoaRe_Wcztlo09W3l-TXyPdpijyHOvEpkEkm0QkJXXE4Lu/s1600/_DSC0006.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9GgfZ57FUcTPKiR9C3Sr51ACx-XLjsAtkImEtSEfpylLgGssqMt6LR8jNK5tKlsYYHSXCnJ6Ze9v2hWQncOUDxJ55CcouTejoaRe_Wcztlo09W3l-TXyPdpijyHOvEpkEkm0QkJXXE4Lu/s1600/_DSC0006.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><b>Kuorrutus</b> (jos ei halua kuorrutukseen toffeeta, nii mielestäni käy tosi hyvin suklaakin)</i><br />
<i>2dl kuohukermaa</i><br />
<i>3dl tomusokeria</i><br />
<i>Hopee toffee</i><br />
<i><br /></i>
<i>Poista toffeista kääreet, sulata margariini kattilassa ja lisää 10 hopee tofteeta, sekoita kunnes toffee on sulanut. Vaahdota munat ja sokerit.Sekoita kuiva aineet keskenään ja siivilöi vaahtoon vuorotellen lakritsi-rasvaseoksen ja maidon kanssa. Sekoita tasaisesti. Vuoraa leivinpaperilla irtopohjavuokaan, kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa n. 50 minuuttia tai kunnes pistettäessä tikkuun ei tartu taikinaa. Nosta kakku jäähtymään. Kaada kerma ja loput toffeet kattilaan. Keitä hiljalleen sekoittaen, kunnes toffeet on sulanneet, anna jäähtyä hetki. Siivilöi joukkoon tomusokeri ja sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrutus hiemam jäähtyneen kakkupohjan päälle ja anna vetäytyä hyvin. (itse laitoin kakun viileään jääkaapiin n. puoleksi tunniksi)</i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjPJYCCJB-6MaK8EKWReFFb5KZKmHL9yggZlpW11myDTKsomK1vN2PVzFe8CUDg0BH8FW64fbz4CoAhOCOdWwCKJWAJYWg4P_MB1l06jvau6nYLG2JYkaMVskkIp4xMAKA9g_nncGDAWJ1/s1600/_DSC0010.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjPJYCCJB-6MaK8EKWReFFb5KZKmHL9yggZlpW11myDTKsomK1vN2PVzFe8CUDg0BH8FW64fbz4CoAhOCOdWwCKJWAJYWg4P_MB1l06jvau6nYLG2JYkaMVskkIp4xMAKA9g_nncGDAWJ1/s1600/_DSC0010.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYmWhGT6XymE6UIQ9ZPGrt8flGJac4ZNya1QVyJ3SZ7bN7IEVuMcfFaRcE8VAkNu4pzLPTm18gVPLYR5KmlctMXt_zx1z6-QgvAQs6AUyqBeQZ6NmSMNEjZubOK2NaSLBrDsY3HDCWCE_e/s1600/_DSC0011.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYmWhGT6XymE6UIQ9ZPGrt8flGJac4ZNya1QVyJ3SZ7bN7IEVuMcfFaRcE8VAkNu4pzLPTm18gVPLYR5KmlctMXt_zx1z6-QgvAQs6AUyqBeQZ6NmSMNEjZubOK2NaSLBrDsY3HDCWCE_e/s1600/_DSC0011.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-39138590138856928492015-01-29T03:49:00.000-08:002015-01-29T03:49:16.795-08:00LAPSUUSLAATIKKOAloin yks ilta väsämään Nellille lapsuuslaatikkoa, pieni kenkälaatikko oli juuri sopiva ja päällystin sen meidän olkkarin tapetilla kun oli jäänyt ylimääräistä. Halusin nimittäin kerätä sinne kaikki Nellin lapsuusmuistot, niitä on kiva katsella jälkeenpäin ja varmasti on kiva sitten Nellistäkin katsoa laatikon sisältöä kun on vähän isompi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1rztjF_UAdfj3oNEv7o96pOKhjgIacc4lGf8yO7O4ZZprAS7vZvKvP75u2f0m9lUCHydDhXVq9LRzKDMTeQr6h6YUDVTaPDNRE3xHzxs1fx_csQcUhx8PWRBDcQ1XzxUK60Er7Iz5kBvY/s1600/_DSC0070.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1rztjF_UAdfj3oNEv7o96pOKhjgIacc4lGf8yO7O4ZZprAS7vZvKvP75u2f0m9lUCHydDhXVq9LRzKDMTeQr6h6YUDVTaPDNRE3xHzxs1fx_csQcUhx8PWRBDcQ1XzxUK60Er7Iz5kBvY/s1600/_DSC0070.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqBBH030Lx_gER8ICK6wKn5eHJK58NKF00t_c0fvAE_04ybHKzEb2CNJNDTTrso2qZ8h6w4kJQVdysLuBd4WCPE7fCcTt1PeVemjrQnE33nLt5CrEk2nmhVfBmh5Y0Pe_wbBWYDMqo316c/s1600/_DSC0071.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqBBH030Lx_gER8ICK6wKn5eHJK58NKF00t_c0fvAE_04ybHKzEb2CNJNDTTrso2qZ8h6w4kJQVdysLuBd4WCPE7fCcTt1PeVemjrQnE33nLt5CrEk2nmhVfBmh5Y0Pe_wbBWYDMqo316c/s1600/_DSC0071.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQtsdhYep2zfQ4s2ipKovYMe_2d_tRC_-zg0o1-89n3HGLaM0oi-AQGA90Les200BVoTIL2qaOCP8c0NFw0jhyE_bBLW6B2375TmyTshYCVLzmAZcayFjNMu8ikXVvgAqDgq_X3cL9WzP_/s1600/_DSC0072.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQtsdhYep2zfQ4s2ipKovYMe_2d_tRC_-zg0o1-89n3HGLaM0oi-AQGA90Les200BVoTIL2qaOCP8c0NFw0jhyE_bBLW6B2375TmyTshYCVLzmAZcayFjNMu8ikXVvgAqDgq_X3cL9WzP_/s1600/_DSC0072.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigwBwjTIlnGQhQpmZNZyhQ4r7vGIoE8tRiHNfNnTGVQwIXKsyiZC1SbUfoItvjAF443TKlzpN9ZumYyv-6RNJ9mQhFJB2ExwcagXpVR_yrFA1R5QVr9z7GzrbAQRRw6tba8QXqxNU5CfaU/s1600/_DSC0074.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigwBwjTIlnGQhQpmZNZyhQ4r7vGIoE8tRiHNfNnTGVQwIXKsyiZC1SbUfoItvjAF443TKlzpN9ZumYyv-6RNJ9mQhFJB2ExwcagXpVR_yrFA1R5QVr9z7GzrbAQRRw6tba8QXqxNU5CfaU/s1600/_DSC0074.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Halusin säästää kaikki Nellin ensimmäiset jutut, vaipasta ensiaskeleen kenkiin. Lisäksi, oon laittanut tottakai säästöön kastekynttilän, kastetyynyn paitsi kastemekkoa ei voi sillä tavalla laittaa säästöön kun se kiertää suvussa mutta ristiäisten juhlamekko laitan säästöön sitten kun on mennyt pieneksi. Jätetääs puheet nyt sikseen, ja kurkataan Nellin lapsuuslaatikkoon!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWmt1_mKzsBMGgLND_eJ4p6_q0wVQtKzkyqybqvoydlSyum-XzHlwHDWy_DfuShTKeHClrCje8faC8FhGIWMtWfaNAq2NvN4l3vCVKAXy47nuInzTV3x0AjDjiGHd-FkLKtIo7hTtADk8E/s1600/PicMonkey+Collage2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWmt1_mKzsBMGgLND_eJ4p6_q0wVQtKzkyqybqvoydlSyum-XzHlwHDWy_DfuShTKeHClrCje8faC8FhGIWMtWfaNAq2NvN4l3vCVKAXy47nuInzTV3x0AjDjiGHd-FkLKtIo7hTtADk8E/s1600/PicMonkey+Collage2.jpg" height="160" width="640" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpsnpmsNc2joofIR0hwpOOSSyHciJ73HLBTaGPaFRDtULHYeH2pWWFuzmzzr7LYleBbMrow7iTDi6MDSMAz0K91Wt_12-s1bPUpaeWigiTFMGfyRzysK0nGtThWvv_s-LTShrdfmx8xM_p/s1600/PicMonkey+Collage1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpsnpmsNc2joofIR0hwpOOSSyHciJ73HLBTaGPaFRDtULHYeH2pWWFuzmzzr7LYleBbMrow7iTDi6MDSMAz0K91Wt_12-s1bPUpaeWigiTFMGfyRzysK0nGtThWvv_s-LTShrdfmx8xM_p/s1600/PicMonkey+Collage1.jpg" height="212" width="640" /></a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5vK1E-AtQBqwOxt6gA_Z8jqOqiT0f8kvBO_acKfIq8b4b1WLnrQuHQ9Td0fIX-coKGHn70rXD8wWtZxwHcMUK5eRalu6jrducFWVyXZnWjilfQjBTKKrZJq8TuhIOkDpEa3EautYAX17m/s1600/PicMonkey+Collage4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5vK1E-AtQBqwOxt6gA_Z8jqOqiT0f8kvBO_acKfIq8b4b1WLnrQuHQ9Td0fIX-coKGHn70rXD8wWtZxwHcMUK5eRalu6jrducFWVyXZnWjilfQjBTKKrZJq8TuhIOkDpEa3EautYAX17m/s1600/PicMonkey+Collage4.jpg" height="160" width="640" /></a></div>
<br />
Pieni laatikko on niin täynnä sitä tavaraa, ettei kansi enää mene kiinni joten aion jonain kauniina päivänä ostaa yyber hienon laatikon johon mahtuisi lisää Nellin pari vaatekappaletta ja sen sisälle tämä pieni laatikko. Niin ja unohtamatta kastekynttilää sekä kastetyynyä, myös aion lisätä laatikkoon ainakin hiuskiehkuran, maitohamput ja tälläiset pääsyliput yms missä ollaan oltu Nellin kanssa. Vauvakirjaa oon täytellyt jo raskaudesta asti, sitäkin on sitten kiva isompana lukea! Hupsista, pakko vielä kertoa, että täytyyhän laittaa Nellin rakkaan uni nallen laatikkoon säilöön ja pari muuta lelua. ;)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-6LDMfNhh3Ot5uGIQXHp7_SLbWyg5YuP21MDPPmjLBrTHa4kf_N14cOko2O5a_hO8J6GWJfeTLWmFda1YjGiQTahXUbExSFu_dROksQW1VojUFEb2dfsHA7_ipPe3ZJ-epoqGdyu9zmn-/s1600/_DSC0090.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-6LDMfNhh3Ot5uGIQXHp7_SLbWyg5YuP21MDPPmjLBrTHa4kf_N14cOko2O5a_hO8J6GWJfeTLWmFda1YjGiQTahXUbExSFu_dROksQW1VojUFEb2dfsHA7_ipPe3ZJ-epoqGdyu9zmn-/s1600/_DSC0090.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Äitiyslaatikko toimii tällä hetkellä Neltsun lakanoiden laatikkona, alunperin mun piti siihen kerätä kaikki muistotavarat, mutta ä-laatikko on meidän sängyn alla ja on vähän jo kärsinyt niin en viitsi sellaista säilöä. Ehkäpä sitten seuraavan mukeron kohdalla vois pitää ä-laatikosta parempaa huolta..<br />
<br />
<b>Onko teillä itsellä tälläistä lapsuuslaatikkoa, tai kenties omalla lapsellanne? :)</b><br />
<b><br /></b>
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1871852399624103471.post-79489698259556132222015-01-24T01:25:00.001-08:002015-01-25T00:30:56.541-08:00VAUVASTA TAAPEROKSIRaskauden pahoinvoinnista outoihin himoihin, pienestä katkaravusta voimakkaaseen potkijaan, kipeistä supistuksista monen tuntiseen synnytykseen ja rääkyvästä vauvasta ihanaan vauvan tuoksuun. Vauvan tuoksusta nukkuvaan lapseen, nukkuvasta lapsesta tahmatassuun ja tahmatassusta äidin paljaalle rinnalle.<br />
<br />
Pienet varpaat, sormet ja hennot hiukset. Niin pieni koko ihminen. Pieni ja viaton, joka ei tiedä vielä millainen tämä maailma on, mutta taas niin utelias ja katsoo siroilla silmillään maailman menoa. Pilke silmäkulmassa, katseet ja tuijotukset täynnä lämpöä, pieni hymy täynnä onnellisuutta sekä pienet sormet kietoutuneena aikuisen ihmisen sormen ympärillä on täynnä rakkautta.<br />
<br />
Turvaa ja rakkautta hakee pienokainen ädiltään, käpertyy sikiö asentoon äidin syleilyyn ja painaa silmänsä kiinni hymy suin. Pitää pienillä sormeilla äidin paidasta kiinni, ettei vaan karkaa minnekkään. Matala ja hento itku kuuluu sylistä, lohdutetaan, lopulta pienokainen avaa siniset silmänsä ja katsoo sinua tarkasti kunnes painaa silmänsä takaisin hitaasti kiinni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNKq9zhpm2fbnFCPb-MbR9ZdTvtivklBPtcdMMTv7ORztFrXlxySex2CUmZFuxJRgB9f9zn5dtxoke0H4fPnia8ItN47AfFShFbFr7AiYUsg54GDW_6iUcynR96j6UnVgNsCO0YiH49uvF/s1600/10799369_948012301894294_267481591_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNKq9zhpm2fbnFCPb-MbR9ZdTvtivklBPtcdMMTv7ORztFrXlxySex2CUmZFuxJRgB9f9zn5dtxoke0H4fPnia8ItN47AfFShFbFr7AiYUsg54GDW_6iUcynR96j6UnVgNsCO0YiH49uvF/s1600/10799369_948012301894294_267481591_n.jpg" height="422" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_WOWqwxXsIv5lBHihEoteKgOTmD5KfVppVUrOE_FmK6aO-1QeIPVDmg_2hx08WpvIug8IOOvt5E56A4P8B_e1x4SGHQrx8wPQNHvbzuh_6Ykk04Ojdxmi-UZBvx6AycmqPRPNrLyNHcrU/s1600/10806996_948012845227573_954017753_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_WOWqwxXsIv5lBHihEoteKgOTmD5KfVppVUrOE_FmK6aO-1QeIPVDmg_2hx08WpvIug8IOOvt5E56A4P8B_e1x4SGHQrx8wPQNHvbzuh_6Ykk04Ojdxmi-UZBvx6AycmqPRPNrLyNHcrU/s1600/10806996_948012845227573_954017753_n.jpg" height="640" width="424" /></a></div>
<br />
Silkin pehmeä iho, ellei jopa täydellinen. Ihanat pullaposket johon huulet uppoutuu pussatessaan, niin pieni nenänpää johon kulkeutuu uudet hajut ja korviin kantautuu uudet äänet. Kaikki niin uutta ja ihmeellistä, ei ymmärrä hän vielä elämän kulkua.<br />
<br />
Pienokaisemme alkaa viihtyä lattialla, yrittää kääntyä vatsalta selälleen ja käyttää siihen kaikki voimansa. Lopulta onnistuu kunnes alkaa mahalteen potkia, yrittää kantaa painavaa päätä ylhäällä jotta pääsisi liikkeelle. Lopulta tulee leveä hymy kasvoille, voittajan hymy!<br />
<br />
Vauva kierii lattialla ja kuukaudet vierii. Vanhemmat katsovat innokasta vauvaansa hymyillen ja pitäen toistensa kädestä kiinni, onnellisena. Vauva tutkii ryömiten talon onkaloita, jokainen nurkka ja esine täytyy maistella ja sitten vasta katsella. Jokaiseen koloon täytyy pienet sormet tunkea, tietämättä onko turvallista vai vaarallista.<br />
<br />
Rinnalle ei haluta enää mennä, vauva pitää visusti suunsa kiinni. Tuttipullo ja soseet vain kelpaa, onhan hän jo 4 kuukautinen. Sitterissä ollaan kiltisti, turvavöissä tietenkin ja sotketaan naama sekä vaatteet mustikkasoseella. Pikkuisen masu on täynnä, hän nukahtaa sitteriin ja isä kantaa vahvoilla käsillä mussukkaa. Laskee varovasti pikkuista pinnasänkyyn, laittaa pehmolelun viereen ja peittää hänet isolla peitolla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbJnQVUp2olR_Lfhy7dvQEulH9RSrGmAcOP0RENySSXTGKGFwZ31QMd-aiWuI8TqVNOUxc-W2yQOnlUh5XVGfK9UTiex_hZb1PBqWWvZ0aGNe3J_tuZmLsrN9z8N-THIXPQXmxqAOCxX-U/s1600/988400_10202988648543375_683522711_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbJnQVUp2olR_Lfhy7dvQEulH9RSrGmAcOP0RENySSXTGKGFwZ31QMd-aiWuI8TqVNOUxc-W2yQOnlUh5XVGfK9UTiex_hZb1PBqWWvZ0aGNe3J_tuZmLsrN9z8N-THIXPQXmxqAOCxX-U/s1600/988400_10202988648543375_683522711_n.jpg" height="640" width="362" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeCVJuMW_fD5YLpUJOa9AA1a-W0Bv8h4g4PjjSvDEOlAqMGV5-l3iIU7EwLvbfzcRioEz3xAhyzEyKmJ-1yR57EjPdq5FpXySAu2RkkDP9kEy7sM6x0QCCmkWnXfebIhCOwzCjKhpRVV5N/s1600/1524908_10202976643203249_946945264_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeCVJuMW_fD5YLpUJOa9AA1a-W0Bv8h4g4PjjSvDEOlAqMGV5-l3iIU7EwLvbfzcRioEz3xAhyzEyKmJ-1yR57EjPdq5FpXySAu2RkkDP9kEy7sM6x0QCCmkWnXfebIhCOwzCjKhpRVV5N/s1600/1524908_10202976643203249_946945264_n.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbxKx6GJ_S7IQX0g3pFttcXqOQx5IMvo_B4dq5bTHS6vm8cSqjE0GuEP7d5281jaDlvBxbOiLK1mZVkL14IvtldW0EFu5W2mqkCHe8SzVPzeITUcduvnnG1LAAdeYYRw2SK54XQ9ZQfiWj/s1600/10150573_10203675768080934_269576276_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbxKx6GJ_S7IQX0g3pFttcXqOQx5IMvo_B4dq5bTHS6vm8cSqjE0GuEP7d5281jaDlvBxbOiLK1mZVkL14IvtldW0EFu5W2mqkCHe8SzVPzeITUcduvnnG1LAAdeYYRw2SK54XQ9ZQfiWj/s1600/10150573_10203675768080934_269576276_n.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Enää ei viihdykkään sylissä kuin pieni vauva, jalat vie taaperon joka paikkaan. Suusta ei tuu enää jokeltelua vaan oikeita sanoja, sanoja joita taapero on kuullut monen ihmisen suusta. Pienet sormet, varpaat ja nenänpää venyy ja paukkuu, suutakin alkaa koristamaan valkoiset hampaat.<br />
<br />
Lyhyet ja hennot hiukset muuttuu vahvoiksi ja pitkiksi, vauvan tuoksu katoaa ja taapero alkaa tuoksua vadelma shampoolle. Itkun kaveriksi tulee hempeä kikattava nauru, jota mieluimmin kuulisi kuin huudon sekaista itkua.<br />
<br />
Helistimet vaihtuu soittoleluihin, pehmolelut vaihtuu barbeihin. Ritisevät lelut vaihtuu dubloihin, vauva kirjat vaihtuu väritys kirjoihin. Lelulaatikot alkaa täydentyä taapero leluihin, nimittäin lattialla leikkii 1-vuotias tenava. Isi ja äiti istuvat tutulla sohvan nurkauksella, pitävät toisistaan kädestään kiinni ja katsovat leikkivää tenavaa miettien, mihin nämä vuodet oikein vierähtävät.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3RDlLQ1a1x1L6JjgaHskCMT31zf-WB6G7NUADA2jsRKUmv24hWPUNXUJvM7BUEfSYxVd622MbyIGstNluSZ8z6fsUcW5y8SR5E2blhZ1fD4GPuL0Y5L3tX_YQYFdJjjPupoucoHqLcyl8/s1600/1690191_10202432508832782_311797802_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3RDlLQ1a1x1L6JjgaHskCMT31zf-WB6G7NUADA2jsRKUmv24hWPUNXUJvM7BUEfSYxVd622MbyIGstNluSZ8z6fsUcW5y8SR5E2blhZ1fD4GPuL0Y5L3tX_YQYFdJjjPupoucoHqLcyl8/s1600/1690191_10202432508832782_311797802_n.jpg" height="640" width="426" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg41F4_AED4CyVGdc1Trw7rmQ1HlI298jdNvNSRGU-i4Vo0X6xvO_ePsg6WeE4FLAJDFRRK1V95cYEW4__jPm771MMr19J90RAakjMFWSfw2Y18DoTHhUP5qL0qD5jFDmGUmASgk09IE3el/s1600/10174984_10205470396665527_8565148838756917127_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg41F4_AED4CyVGdc1Trw7rmQ1HlI298jdNvNSRGU-i4Vo0X6xvO_ePsg6WeE4FLAJDFRRK1V95cYEW4__jPm771MMr19J90RAakjMFWSfw2Y18DoTHhUP5qL0qD5jFDmGUmASgk09IE3el/s1600/10174984_10205470396665527_8565148838756917127_n.jpg" height="634" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw9LD5ysANv46HFBUcEChzmCKJ1GGERjni30ZCkygmTS23tRsZcIy45Q1KZL_gYqz3brV75u7f_4PABI04JQMmQoq7rT-fkK_cvavK0spiZPl1QyHeNPPEva-pPkRvmSbaruVkk4rS98W9/s1600/10301171_10203292617534962_8122265434541506403_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw9LD5ysANv46HFBUcEChzmCKJ1GGERjni30ZCkygmTS23tRsZcIy45Q1KZL_gYqz3brV75u7f_4PABI04JQMmQoq7rT-fkK_cvavK0spiZPl1QyHeNPPEva-pPkRvmSbaruVkk4rS98W9/s1600/10301171_10203292617534962_8122265434541506403_n.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<i>- Veera</i><br />
<br />
<br />
<br />Vepa Veehttp://www.blogger.com/profile/04976146380622436327noreply@blogger.com0