torstai 26. maaliskuuta 2015

KUULUMISIA

Meille kuuluu hyvää, tietenkin on ollut välillä kompastuskiviä arjessa mutta muuten meillä menee hyvin! Nelli tosiaan aloitti sen päiväkodin ja kolmannella kerralla neidillä oli ikävä meitä vanhempia, onneksi on mummi siellä töissä niin typy tuntee olonsa turvalliseksi kun on entuudestaan tuttu henkilö vaikka eihän se poista tietenkään sitä vanhempien ikävän tunnetta. Voi pientä!

Sinä päivänä mummi ja Nelli oli jo aamu kuudelta päiväkodissa, eli ovat joutuneet herätä siinä viiden maissa. Päiväkodissa Nelli nukkui kuulemma vaan sen 1h 15min, kotona nukkui toiset päikyt iltapäivästä ja meidän oli pakko herättää Nelli siinä puoli seiskalta illalla ettei mene yöunet. Ei olis pitänyt herättää... Pikkuinen oli niin rättiväsynyt, että purkasi kiukkunsa meihin.

Se veti ensimmäistä kertaa kunnon raivarit, minä ja Makke oltiin suu auki ja mietittiin että ei kyllä oo yhtään Nellin tapaista. Ei kelvannut syli tai ylipäätään lohduttaminen, jäi sohvalle makoilemaan ja itki. Yritettiin piristää Nelliä mutta alkoi vaan entistä enemmän raivota meille, päätettiin että annetaan hänen rauhoittua vähän aikaa yksin. Itku väheni ja mentiin uudestaan Nellin luo, lopulta saatiin tyttö nauramaan. Isi otti Nellin harteillensa ja lähti kiertämään asuntoa ympäri laulaen Elefantti marssia, minä sitten kuljin kaksikon takana ja annoin rytmiä soittimella.

Muutaman kierroksen jälkeen Nelli kyllästyi ja halusi päästä pois isin hartioilta, kun tyttö pääsi lattialle niin jatkui taas itkupotkuraivarit. Päätin laittaa Nellin istumaan potalle ja upottaa hänen jalat vatiin jossa on lämmintä vettä, ei tykännyt. Päättäväisenä Nelli sitten osoitti kylpy ammetta, mä sitten otin tuumasta toimeen ja laitoin hälle kylvyn. Voih, vihdoinkin saatiin pikku mörököllille hymy kasvoille! Viihdyttiin kylvyssä puoli tuntia kunnes neitokainen kyllästyi ja halusi pois.

Yritin saada Nellin syömään kun ei aiemmin suostunut, ei kelvannut edes banaani. Annoin hälle sitten tuttipullon jossa on vettä, jumankekka ku se suuttui. Tuttipullo sai kyytiä, lelut lenteli, Nelli kiersi lattialla huutaen ja hakkasi hampaitaan lattiaa vasten myös puri sohvaa. Soiteltiin vuorot perää meikän äipälle ja yritettiin kysellä neuvoja että miten toimitaan, samat ohjeet tuli mitä jo yritettiin. Sitten mulla välähti idea, laitan tytölle lämmintä maitoa. Annoin pullon ja se kelpasi, lopulta kannoin tytön sänkyyn ja simahti hetkessä. Syy raivoamiselle oli varmaankin, ikävä ja väsy, Nelli osoitti tuntemuksensa sitten tällä tavalla.

Mitäs muuta meille kun vaan raivoamista? No, on meillä opittu hurjan paljon uusia asioita. Nelli on oppinut syömään itse lusikalla, hetken aikaa syö ite kunnes kyllästyy ja heittää lusikan lattialle. Haluaa, että häntä syötetään koska se on nopeampaa myös Nellin ruokavalioon ollaan lisätty leipä. Tietenkin pitää olla pehmeetä koska ei ole vielä kaikki hamput tullut ja pitää olla paloina, ettei käy hullusti. Kylmään maitoon on vielä totuttelemista, mutta eiköhän pikku hiljaa sekin mene alas ilman että joutuu irvistää.

Mummi kertoi, että kun Nelli oli yötä heillä (päiväkodin aamu niin siksi oli mummilla yötä) nii vaippa oli kuiva aamulla ja oli tehnyt sitten heti herättyään pottaan isot pissat. Kotona sitten kans huomattiin, ettei tullut vaippaan yhtäkään pissaa. Mun mielestä on hienoa, että jo pari kertaa vaippa pysynyt kuivana! Pikku hiljaa ne vaipparahatkin säästyy kun Nelli oppii tosi hienosti päiväkuivaksi.

Syömisen ja tämän vaippa uutisen lisäksi meillä on alettu kävelemään! Osataan jo seistä ilman tukea, mutta nyt jopa kävellään välillä ilman tukea, saattaa tulla tosi monta askelta tai sitten vaan pari. Heti kun katsoo Nellii niin pyllähtää kesken kävelyn, ilmeisesti ei saa katsoa neidin kävelyä. Ei mee kyllä kovin kauaan, ku se konttaus on jäänyt unholaan. Sitten saadaankin juosta typyn perässä joka paikkaan. Sitä odotellessa!

- Veera

PS. Sain muuten ton miehen suostumaan haastattelu postaukseen. Haastattelussa käsitellään isyyttä ja oon keksinyt muutaman kysymyksenkin jo, mutta ehkäpä teilläkin on jotain kysyttävää Makkelta? Eli, jättäkää kysymyksenne vaikkapa tähän postaukseen joka liittyy isyyteen! Julkaisen haastattelun tässä lähipäivinä.

1 kommentti:

  1. Mikö tekee sinusta hyvän isänä? Missä voisit olla parempi? Haluatko lisää lapsia? Mikä yllätti isäksi tulossa? Olitko aina tiennyt, että haluat lapsia?

    VastaaPoista