#KUTSUMUA

”Näin olet mukana #kutsumua-kampanjassa: Ota kuva kahdesta sanasta, joista toinen kuvaa sitä lokeroa, johon sinut itsesi on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka tahtoisit muiden itsessäsi näkevän ja muistavan. Vedä sitten viiva ensimmäisen sanan yli – sitä käyttävät jatkossa vain hölmöt. Halutessasi voit kertoa kuvatekstissä pidemmänkin tarinan! Jaa kuva tunnisteella #kutsumua ja haasta mukaan ne tyypit, joiden tarinan tahtoisit kuulla.''

Kaikki varmaan tietänee, mistä tämä #kutsumua on peräisin joten en ala siitä erikseen kertomaan. Eli kurkataan nyt mun kouluajoille, joka liittyy tähän aiheeseen.

Mua on kiusattu ku olin 9-12 vuotias, mua haukuttiin ja jätettiin ulkopuolelle. Siitä huolimatta, uskalsin mennä kysymään muilta että pääseekö mukaan, vain nämä 4 tyttöä huolivat minut. Pääsin heidän porukkaan, ja lopulta hengailtiin vapaa-ajallakin.

Joskus oli niitä päiviä, että kävelin yksin koulumatkat. Silloin kun olin yksin, nii isommat pojat tönivät ja huuhteli törkeyksiä perääni. En välittänyt. Oli raastavaa käydä koulua, vaikka mulla oli nämä ihanat 4 tyttöä kavereina mutta silti kiusaaminen sai mut väsyneeksi. Kun pääsin koulusta kotiin, menin heti päiväunille ja nukuin helposti pari tuntia.

Kun siirryin ylä-asteelle, kiusaaminen loppui. Mutta kyllä, sain sieltäkin outoja katseita. Varmaan siksi ku olin erityisluokassa oppimisvaikeukseni takia. Mä halusin olla isossa luokassa, mut en pärjää. En pysty keskittyä jos on liikaa hälinää, tarviin joissain tehtävissä enemmän apua kuin muut. Olen hävennyt sitä et mulla on oppimisvaikeuksia, mutta iän myötä olen oppinut hyväksymään sen. Minä olen tällainen, en ketään muu.

Elin päivä kerrallaan ja rohkaistuin olla enemmän oma itseni, niinpä sain lopulta kivan läjän kavereita. Mä en jäänyt tuleen makamaan, lähdin koko kiusaamis tilanteesta pois. Uskottelin itselleni, että tulen saamaan kavereita. Koko kiusaaminen on vahvistanut mua, en ole enää heikko.

Tässäpä teille pieni pala purtavaksi niin sanotusti, toivon että tämä kirjoitus herättää ajatuksia. Älä häpeä minkälainen sä olet, jokainen on omalla tavallaan täydellinen!