Pienet varpaat, sormet ja hennot hiukset. Niin pieni koko ihminen. Pieni ja viaton, joka ei tiedä vielä millainen tämä maailma on, mutta taas niin utelias ja katsoo siroilla silmillään maailman menoa. Pilke silmäkulmassa, katseet ja tuijotukset täynnä lämpöä, pieni hymy täynnä onnellisuutta sekä pienet sormet kietoutuneena aikuisen ihmisen sormen ympärillä on täynnä rakkautta.
Turvaa ja rakkautta hakee pienokainen ädiltään, käpertyy sikiö asentoon äidin syleilyyn ja painaa silmänsä kiinni hymy suin. Pitää pienillä sormeilla äidin paidasta kiinni, ettei vaan karkaa minnekkään. Matala ja hento itku kuuluu sylistä, lohdutetaan, lopulta pienokainen avaa siniset silmänsä ja katsoo sinua tarkasti kunnes painaa silmänsä takaisin hitaasti kiinni.
Silkin pehmeä iho, ellei jopa täydellinen. Ihanat pullaposket johon huulet uppoutuu pussatessaan, niin pieni nenänpää johon kulkeutuu uudet hajut ja korviin kantautuu uudet äänet. Kaikki niin uutta ja ihmeellistä, ei ymmärrä hän vielä elämän kulkua.
Pienokaisemme alkaa viihtyä lattialla, yrittää kääntyä vatsalta selälleen ja käyttää siihen kaikki voimansa. Lopulta onnistuu kunnes alkaa mahalteen potkia, yrittää kantaa painavaa päätä ylhäällä jotta pääsisi liikkeelle. Lopulta tulee leveä hymy kasvoille, voittajan hymy!
Vauva kierii lattialla ja kuukaudet vierii. Vanhemmat katsovat innokasta vauvaansa hymyillen ja pitäen toistensa kädestä kiinni, onnellisena. Vauva tutkii ryömiten talon onkaloita, jokainen nurkka ja esine täytyy maistella ja sitten vasta katsella. Jokaiseen koloon täytyy pienet sormet tunkea, tietämättä onko turvallista vai vaarallista.
Rinnalle ei haluta enää mennä, vauva pitää visusti suunsa kiinni. Tuttipullo ja soseet vain kelpaa, onhan hän jo 4 kuukautinen. Sitterissä ollaan kiltisti, turvavöissä tietenkin ja sotketaan naama sekä vaatteet mustikkasoseella. Pikkuisen masu on täynnä, hän nukahtaa sitteriin ja isä kantaa vahvoilla käsillä mussukkaa. Laskee varovasti pikkuista pinnasänkyyn, laittaa pehmolelun viereen ja peittää hänet isolla peitolla.
Kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Enää ei viihdykkään sylissä kuin pieni vauva, jalat vie taaperon joka paikkaan. Suusta ei tuu enää jokeltelua vaan oikeita sanoja, sanoja joita taapero on kuullut monen ihmisen suusta. Pienet sormet, varpaat ja nenänpää venyy ja paukkuu, suutakin alkaa koristamaan valkoiset hampaat.
Lyhyet ja hennot hiukset muuttuu vahvoiksi ja pitkiksi, vauvan tuoksu katoaa ja taapero alkaa tuoksua vadelma shampoolle. Itkun kaveriksi tulee hempeä kikattava nauru, jota mieluimmin kuulisi kuin huudon sekaista itkua.
Helistimet vaihtuu soittoleluihin, pehmolelut vaihtuu barbeihin. Ritisevät lelut vaihtuu dubloihin, vauva kirjat vaihtuu väritys kirjoihin. Lelulaatikot alkaa täydentyä taapero leluihin, nimittäin lattialla leikkii 1-vuotias tenava. Isi ja äiti istuvat tutulla sohvan nurkauksella, pitävät toisistaan kädestään kiinni ja katsovat leikkivää tenavaa miettien, mihin nämä vuodet oikein vierähtävät.
- Veera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti