Olen 35-vuotias diabeetikko äiti. Sairastuin diabeetekseen 2000, minulla on 1 tyypin diabetes. Vuonna 2010 tulin raskaaksi vihdoinkin 10 vuoden yrittämisen tuloksena. Alku näytti lupaavalta ja kävin kontrollissa 2 viikon välein, kunnes rv 15+3 kaikki romahti. Menin naisten klinikalle lisä tutkimuksiin, koska sikiöillä oli todettu jotakin häiriötä. Siellä sain kuulla että molemmat sikiöt olivat menehtyneet. Se oli meille kummallekkin kauhea shokki ja itkimme vain kokoajan aluksi, muistan aina päivämäärän kun sikiöistä tuli enkeleitä, se oli 5.11.2010. Sikiöillä todettiin ruumiinavauksessa down-syndrooma ja vakava sydänvika.
Vuonna 2013 tulin uudelleen raskaaksi. Alusta alkaen olin taas tiukassa kontrollissa. Kävin neuvolassa ja äitiyspolilla 2 viikon välein. Minulta otettiin heti verikokeet ja suljettiin pois ajatus että tämäkin lapsi olisi sairas. Raskaus eteni omalla painollaan ja insuliinien määrä kasvoi raskauden myötä, kun painoakin tuli lisää. Rakenne ultrassa rv 12 saimme tietää että lapsemme olisi täysin terve. Rv 22 saimme tietää että saisimme pojan ja aloimme hankkia lasten tavaroita ja vaatteita yms.
Yöllä 23.11.2013 minulla meni lapsivesi rv 36+6. Aamulla lähdimme sairaalaan ja terve pikkupoika syntyi maailmaan iltapäivällä. Hän sai syntymäpisteiksi 10/10. Olimme todella onnellisia, koska pitkäaikainen haaveemme toteutui vihdoinkin. Vaikka minulle sanottiin ensimmäisen raskauden jälkeen, että en voi koskaan saada tervettä lasta ja se sattui minuun todella paljon, mutta en lannistunut siitä vaan yritimme kunnes ihana pieni poika syntyi.
- Nimimerkiltä Sunday, 35-vuotias.
Ihana vauva! Kiitos kertomuksestasi.
VastaaPoista:) ihana poika, ei oo helppoa menettää lasta, vaikka ei ole helppoa elää sydänlapsensaan kanssa, täällä todettiin marraskuisella vaikea sydänvika vasta rv 37+0.
VastaaPoista