KAKSI KISSANPENTUA

Voih, kissakuumeilijana ei ehkä kannattaisi pahentaa kuumetta ja mennä katsomaan kaksi pentua jotka etsivät uutta kotia. Oon pari kuukautta kuumeillut kissanpentua, ja yrittänyt lämmitellä Makkea pennun hankkimiseen mut ei oo lämmennyt. Nyt olin 99% varma, että Makke suostuu ku mentiin katsomaan, mut ei. Himpskatti!

Tosiaan, nämä on siis 2 kuukauden ikäisiä muistaakseni ja ovat puoliks villikissoja. Näissä on matoja, loisia ja silmätulehdus  mutta tällä hetkellä näille annetaan lääkkeitä. Nellikin selvästi rakastui näihin pentuihin, nauroi hirveesti ku sai olla pentujen lähellä ja silittää. :)

Kai sitten täytyy vaan uneksia tällaisesta pikku vauvasta ja kestää tätä kuumeiluu joka on kestänyt jo aika pitkään! Makke haluu maatiaiskissan meille, joten jos joku on tietoinen maatiaiskissan pennusta joka tarvitsee kodin, nii huikatkaa! :)

UUDET KENGÄT

Paljastus! Mä hain kouluun! :D Oon maininnut blogin fb sivuilla jo, mutta nyt paljastin tännekkin sen. Tänään kävin haastattelussa ja se meni aivan nappiin! Koulu alkaa viikon vai kahen viikon päästä(?) ja en siis vielä tiedä pääsinkö, mutta tieto tulee Perjantaina joten siihen asti jännitetään!

Samalla käytiin äitin ja Nellin kans kaupoilla, meinattiin ostaa Lindexistä uusi tuulipuku Nellille mutta sitten tuumittiin että kannattaa ehkä ostaa samantien se toppapuku. Mut ei löydetty sopivaa pukua, niin se sitten jäi ostamatta. Ei kuitenkaan tultu tyhjin käsin kaupungilta, vaan ruokakassien kanssa ja niiden lisäksi löysin itselleni uudet kengät! 

Äiti sanoi, että käydäänkö katsomas nopeesti kenkiä ja mulla heti iski silmään nämä ihanuudet! Tosiaan, nämä kenkulit on Prismasta ja hintaa näillä oli 40e ja ei tosiaan paha hinta. 

Nää oli viimeiset kengät jotka oli mun kokoa, tai itseasiassa nää on yhden koon isommat mutta silti tuntuvat hyviltä jalassa ja mahtuu myös villasukka jos haluu laittaa. :) I'm so happy <3

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT

Voittajat on nyt tiedossa, ja arvoin voittajat sillein että Makke sanoi 1-7 väliltä jonkun numeron ja sit laskin kehen osuu Makken sanoma numero.

Voittajat on..........

Jenna ja Ninuska, onneks olkoon! Kurkatkaa sähköpostiinne, nimittäin olen siellä ottanut teihin yhteyttä!

Muille osallistujille suurkiitos että osallistuitte! :) Älkää pahoittako mieltänne jos ette tällä kertaa voittanut, näitä tulee kyllä lisää!

Kahden viikon päästä on luvasa juhlaa, täällä blogin puolella nimittäin on blogin 1-vee synttärit!! Ja silloin on luvassa 'erikoisia' postauksia ja ehkä myös yllätys vieras piipahtaa blogin puolella. ;) Oon tehnyt postauksia valmiiksi, mutta kaikki ei tietenkään ole vielä valmiina. Yritän kuitenkin postailla normaaliin tapaa, vaikka samalla valmistelen sitä synttäri viikkoa.

MITÄ UNIKOULUUN KUULUU?

Aloitimme unikoulun noin 3 kuukautta sitten, ja olin tosi rättiväsynyt ja keinotkin oli vähissä kun Nelli nukkui todella huonosti. Päiväunia nukkui päivässä vaan semmoiset puoltuntia, välillä oli vaan yhdet päikkärit ja sit saattoi olla kahdet. Yöunillekkin piti kiukutella vastaan, ei meinaa millään nukahtaa.. Ja jos muistan oikein, niin nukutin Nelliä vielä syliin.

Aloitimme sit unikoulun ja aloin nukuttamaan Nelliä omaan sänkyyn, mobilelaite soimaan ja silittelemään tytön selkää. Kyllähän Nelli yritti pari kertaa nousta ylös ja kääntyili masulleen, mut laitoin aina hänet takas kyljelleen (koska siinä asennossa se nukahtaa). Pienen vänkäilyn ja itkun jälkeen tyttö nukahti, ja ei mennyt kauaan ku Nelli alkoi tottumaan ettei syliin enään nukahdeta.

Tosiaan 3 kuukautta on mennyt siitä kun aloitettiin unikoulu, ja nyt voin sanoa että se todella tepsii! Nelli nykyään nukkuu 2-3 päiväunet ja päikyt kestää 1-2 tuntia, myös yöunille nukuttaminen on helpottanut. Nelli on paljon energisempi ja iloisempi kun saa nukkua kunnon päikkärit ja yöunet ja myös meidän jaksamista on helpottanut. Suosittelen lämpimästi kaikille tätä unikoulua! :)

PS. Muistakaa osallistua arvontaan jossa kaksi onnekasta lukijaa saa 10e arvoisen lahjakortin makuuniin! Eli tämä arvonta on vain lukijoille ja aikaa on vielä Maanantaihin (8.9.)

PYSTYYKÖ ITSE VAIKUTTAA TULEEKO TYTTÖ VAI POIKA

Monet ihmiset uskoo, että pystyy itse vaikuttamaan kumpi on tulossa ja jotkut taas ei usko. Esimerkiksi, minä kuulun siihen ryhmään joka ei usko näihin juttuihin, paitsi siihen jos suvussa on enemmän poikia ja saattaa tulla itsellekkin poika. Koska sehän liikkuu geeneissä niin siihen on helppoa uskoa.

Voisin laittaa alkaa listata muutama sellaisia ''konsteja'', pohditaan sitten listan jälkeen mitä ajatuksia näistä herättää.

Jos ruiskuttelee sitruunamehua alapäähän niin se tappaa poikasiittiöt ja sitten tulee tyttö. 
Jos ompelukoneen laittaa sängyn alle petipuuhien ajaksi niin tulee tyttö. 
Jos tekee takaapäin niin tulee poika.
Jos on villakoiria sängyn alla niin tulee poika.

Jotkut heittää noita ihan vitsillä. mut tiedän pari ihmistä jotka uskoo tollasiin konsteihin. Ihan hölynpölyä koko juttu, luontoäitihän sen 'päättää' kumpi on tulossa. Ja onko sillä loppujenlopuks mitään merkitystä onko se tyttö vai poika, eikö pääasia ole se että on terve? Nettipalstat on täynnä tollasia vinkkejä, ja jotkut viel tosissaan kokeilee joitain konstei.

Mitäs te olette mieltä tällaisesta ''pystyn itse vaikuttaa sukupuoleen''- jutut? Uskotteko?

Muistakaa osallistua arvontaan, aikaa on Maanantaihin asti eli 8.9. 

TOP 8: SUOSIKKI BLOGIT

Tässä olis mun suosikki blogejani, ja ehkäpä tekin saatte uusia blogeja lukulistaanne! <3

Uino, aivan mahtava blogi kertakaikkiaan! Aino on Helsinkiläinen nuoren naisen alku, joka kirjoittaa kauneudesta, sisustuksesta, ja ihanista koti illoista! Tää blogi on tosiaan koukuttanut mut, suosittelen kurkistamaan :)

Even angels will fall, Miisa on maaseudulta nuoren naisen alku joka sai kesällä valkolakin päähän! Miisa tekee aivan mahtavia videopostauksia laidasta laitaan, ja julkaisee kerran viikossa. Tämä on myös vuoden naisvlogaaja!

Kaikkea ihanaa elämässä, Laura on perheellinen ja kirjoittaa leipomisesta urheiluun ja sisustuksesta kauneuteen eli monipuolinen blogi! 

Yksinhuoltaja äidiksi 2011, nimi kertoo jo kaiken! Eli, Heidi joka on yksinhuoltaja ja asuu Lohjalla poikansa kanssa. Heidi kirjoittaa heidän arkeaan, ja myös välillä kuullaan hänen poikansa lemppari juttuja!

Mammapäiväkirja, Mi on myös perheellinen ja tietenkin kertoo heidän perheen arjesta! Myös välillä nähdään asukuvia ja milloin mitäkin! 

Korinna, Korinna on myös perheellinen ja tämäkin blogi kertoo myös heidän perheen arjesta. Nähdään asukuvia ja välillä myös hänen miehensä vierailee blogissa!

Qui-est telle, puoliksi ranskalainen A Helsingistä, joka yrittää tiputtaa painoaan ja kiinteyttää kroppaa mikä myös näkyy blogin puolella. Samalla hän on inttileski, ja saanut 2 uutta karvaista ystävää!

Ihana odotusaika, Jenna on eksynyt vähän aikaan sitten tähän ihmeelliseen blogin maailmaan. Jenna odottaa ensimmäistä lastaan tällä hetkellä, joten blogi painottuu raskauteen ja siihen liittyviin ajatuksiin! PS. Musta tulee Jennan lapsen kummi <3 

Löytyikö uusia blogeja lukulistaanne? :) 

IMETTÄMINEN

Oon miettinyt jo aika pitkään kirjoitanko tästä aiheesta ollenkaaan, nimittäin monet bloggarit kirjoittaa imetyksestä. Mutta halusin sittenkin kertoo omat kokemukseni tästä aiheesta ja jakaa muutenkin ajatuksiani imetyksestä teidän kanssa.

Koko raskauden ajan se oli mulle selvä asia, että imetän lastani niin pitkään kun maito riittää. Imetys sujui todella hyvin Nellin syntymästä lähtien, myös kätilö kehui että tulee tosi hienosti maitopisaroita. Imettäminen oli rankkaa puuhaa, ainakin alussa ku pienokainen oli kokoajan kiinni rinnassani mutta oli toisaalta kiva tuntea sitä läheisyyttä omaan lapseen vai miten sen kuvailisi järkevästi.. No, imettävät äidit varmasti ymmärtää mitä tarkoitan. :)

Kuva lainattu Googlesta.

Nelli söi välillä myös pullosta, jos sattui olemaan hoidossa. En siis pumpannut, koska se sattui, ihan oikeesti.. Joten pullomaito tuntui järkevämmältä vaihtoehdolta jos olin poissa, mutta muuten täysimetin. Kun Nelli alkoi olemaan jo 4kk, niin imettäminen alkoi tökkimään. Nelli ei suostunut syömään rintamaitoa, vaan pelleili ja huusi ollessaan rinnalla. Se oli mulle todella raastavaa ja tuli hiki otsalle ku en tiennyt mitä pitäisi tehdä jos lapsi ei suostu yhtäkkiä imemään, päädyttiin sitten lopultta pullo ruokintaan ja öisin imetin (öisin Nelli suostui syömään)

Ei mennyt ku muutama viikko, nii alkoi toi yöimettäminen tökkimään.. Yritin kuitenkin sinnitellä ja tarjota sitä rintaa 2-3 vuorokautta, mutta ei. Ei yksinkertaisesti pienokainen huolinut enää koko rintaa, ei päivällä eikä yöllä. Maitoa olisi riittänyt, siitä ei tosiaan ollut pulaa mutta minkäs sille mahtaa jos neiti päättää jättää 4kk ikäisenä rintamaidon pois kokonaan.

Kuva lainattu Googlesta.

Jotkut vielä tänäpäivänäkin kysyvät multa, ''imetätkö'' ja kun vastaan kielteisesti niin tulee yllättyneitä tai kauhistuneita ilmeitä. Mulla tulee sellanen ahdistunut ja pelokas fiilis kun joku ottaa puheen mun imetyksestä. Ehkä siksi, koska monet on negatiivisia sen suhteen jos ei imetä. Minkä sille voi jos jollain mammalla loppuu maito kesken? Tai lapsi jättää rinnan pois, niinkuin mun kohdalla kävi niin? Onko se pulloruokinta niin huono juttu sille lapselle, eikö ole pääasia et lapsi saa tarvittavan määrän ruokaa? Ihan sama, tuleeko pullosta tai rinnasta.

Itse en katso pahalla silmällä jos joku ei imetä, pääasia että on yrittänyt. Sellaisia ihmisiä saatan katsoa pahalla silmällä jos joku ei imetä sen takia, että rinnat menee pilalle. Rinnat on kuitenkin tarkoitettu lapselle, niistä se saa ruokaa joten on se kumma jos joku ajattelee ''rintani menevät pilalle, en imetä'' huoh! Noh, nostan kuitenkin niille hattua jotka on yrittänyt imettää, ja myös niille tulee hatunnosto jotka imettää taapero ikään asti!

Kuva lainattu Googlesta.

Millaisia ajatuksia teillä on imetyksestä? :)